lauantaina, maaliskuuta 26, 2005

Mietteitä pääsiäisestä

En osaa pääsiäisviikon päiville niiden varsinaisia nimiä, mutta tänään on varmaan lankalauantai? Mistähän mahtaa sekin nimitys olla peräisin. Palmusunnuntai ja pitkä perjantai ovat sitten loput nimitykset, jotka saatan hädin tuskin muistaa.

On hassua, että pääsiäinen on oikeasti kirkkovuoden suurin juhla. Minä en pidä pääsiäisestä, pääsiäisen sanomasta kyllä, mutta itse pääsiäisestä en sitten tippaakaan. Olen aina inhonnut pitkää perjantaita, siinäpä nimensä veroinen päivä. Muistan jo pienenä, kun tuntui etteivät minuutit kulu yhtään, televisiostakaan ei tullut kuin tylsääkin tylsempiä ohjelmia. Nykyisin tv-ohjelmat ovat tainneet vapautua kirkkopyhien paineesta? Joskushan jouluna ei tullut uutisia joulurauhan jälkeen kuin vasta tapanin päivänä. Pikaisella silmäilyllä normaalit arkipäivien ohjelmat ovat tutuilla paikoillaan, lisänä ehkä korkeakirkollista veisua siellä sun täällä. Pelkkä ajatuskin urkumusiikista ja oopperalaulajista vetämässä hartaita sävelmiä koskee korviin, joten yritän parhaani mukaan vältellä.

Hassua, että mullahan on vakaumus tai kuten yleensä sanotaan (jos ei pyöritellä sanoja, niin että herkimmät ei pelästy Raamatulla päähänlyömistä tai pakkokäännytystä tai tulikiven katkuista syntiseksi haukkumista tai mitä ne ihmisten yleiset pelot onkaan?), olen uskovainen. Miksiköhän sitten koko perinteinen tapa viettää pääsiäistä tökkii ja rankasti. Pääsiäisen sanoma peittyy minusta liikaa jäykkien tapojen ja uskonnollisen esittämisen alle. Unohtuu, että pääsiäisen sanoma on aivan toinen, pääsiäinen on pohjimmiltaan kuitenkin ilon ja armon juhla Uhri on maksettu, kuolema on voitettu, tie on auki Jumalan luo jokaiselle - voiko iloisempaa sanomaa edes olla?

Ehkä olen myös sokea symboleille tai sitten se, ettei meillä tänäkään vuonna ollut rairuohoa tai lammasta tai pashaa tai mitä näitä nyt onkaan, on pyyhkinyt mielestäni nuo kevään ja jälleensyntymän symbolit. En saa mitään kiksejä kananmunista oli ne batiikkivärjätty tai ei. Mutta suklaamunista kyllä, suklaa on takuuvarma hitti myös pääsiäisenä. ;) Hmm, kukahan keksisi tehdä suklaisia Jeesus figuureita vai olisiko se liian suurta rienausta? :P No juu, eipä ihme, että en viihdy perinteisessä pääsiäisessä, kun en jaksa ottaa näitäkään asioita haudan vakavasti.

Vielä olisi kokonaista kaksi päivää kärsittävänä, sitten saakin jo hengähtää helpotuksesta...

Ei kommentteja: