keskiviikkona, lokakuuta 15, 2008

Sydänääniä


Taas oli vaihteeksi neuvola, viikot menee niin äkkiä. Johan noita on koossa joku 16+5 kai?


Normisettiä, hemppa laskenut kuten odotettavissa oli. Eiköhän se vielä tälläkin kertaa vaju tuonne jonnekin 120 alle ja käteen tulee rautatabut. Yyh, en välittäisi. Tosin viimeksikin taisin muistaa syödä kokonaista kaksi tabua ja siitäkin huolimatta hemppa kyllä nousi loppuraskaudessa taas. Sydänääniä ei meinattu millään saada kuuluviin. Ihailtavaa kärsivällisyyttä kyllä terkkarilla kun jaksoi veivata, mun puolesta olisi saanut jo olla. Erheenä oli se, että terkkari kuvitteli vauvan olevan tavallinen vauva, joka viihtyy kohdun alalaidassa. Tietenkin näillä geeneillä tulee vastarannankiiskejä, joten vauvahan piilotteli ylhäällä. Syke oli 135.


Kerroin sunnuntain pikkumokastani eli onnistuin löytämään jääkaapista kaksi kuukautta vanhalla päiväyksellä olevaa Creme Bonjouria ja vetämään sitä nassuun leivän päällä. Niin, se vanhuushan siis valkeni vasta maanantaina... Noh, tuskinpa siitä mitään tuli, kun ei mitään oireitakaan ole ollut. Mutta uskomatonta miten moinen purkki on voinut hautua vaanimassa jossain takana näin kauan.

tiistaina, lokakuuta 14, 2008

Ensi viikon viikkotehtävä?


Tällä viikolla asukkaat elävät kolhoosissa, jossa päätehtävä on vartioida munakourua. Miksi jättää homma tähän, ensi viikolla samaa ideaa voisi vielä jatkaa. Kourun tilalle hana, josta tulee kaljaa / viinaksia, joka kaikki on pullotettava. Tai extremenä kaikki olisi juotava. Ainakin se sopisi tuohon itäisen rajanaapurin imagoon, vodka virtaa.

maanantaina, lokakuuta 13, 2008

Mainosten maailma


Iltojen pimetessä on tullut katsottua vaihteeksi televisiota. Muutama mainos kiinnittää jopa tämmöisen apaattisen tv-notkujan huomionkin.


Ensimmäinen huomionarvoinen uutuus on Subin hometalosarja Piiri. Ohjelman mainoksissa joku astmaatikko tilittää, miten vanhan teatterirötiskön sisuksiin astuessa henki salpautuu ja alkaa huimata. Kurjaa tuommoinen ihmisten terveydellä leikkiminen tv-sarjan kustannuksella! Ettei vaan kohta käy Harrit ja tarvitaan tehohoitoa astmatädin virvoittamiseksi. Samainen talo lienee muutenkin ihan purkukunnossa, joku ex-salkkari tilittää miten tuuli heiluttelee hiuksia. Eihän se kivaa ole, että talo on niin hutera, että sisään tuulee.


Suuria suosikkejani ovat kaikki terveysside- ja pikkuhousunsuojamainokset. En nyt ala jäkättämään siitä, että miksi pikkuhousuja pitäisi suojata, uusi Always-mainos avaa ihan uusia näkökulmia vanhaan aiheeseen. Ok ok, edelleen kuukautissuojat ovat siniverisiä varten, mutta mainostoimisto on tullut ihan roimasti kaapista ulos: Nyt puhtaalla valkoisella siteellä huristavat satiaiset kovaa kyytiä. Vau, mikä upea puhtauden ja likaisuuden kontrasti! Sekin on äärimmäisen rehellistä, että mainoksessa jopa vihjataan siteitten sisältämiin kemikaaleihin, satiaisraukkojen huristelu loppuu kemikaalihuuruisen siteen päällä aika nopeaan. Hieno kannanotto! Näitä lisää!

torstaina, lokakuuta 09, 2008

Riitaa kameroiden paahteessa


BB:tä tulee katsottua vähän vaihtelevalla innolla. Välillä katselemisen esti sekin, että perheellisen on pahempi seurata ohjelmaa, jossa kiroillaan antaumuksella, kovaa ja jatkuvasti. Onneksi viime viikon viikkotehtävä ja sen osatehtävä kiroilukielto on vähän siivonnut kielenkäyttöä. Toisaalta riitelyn, kiusaamisen ja kyräilyn katseleminen ei sekään ole kovin antoisaa. Eilen talossa taas keskusteltiin rakentavasti, saapa nähdä miten paljon selän takana jauhamista tuokin keskustelu jatkossa aihettaa…


 


Cheryllin ympärillä kuohuu usein. Ilmeisesti blondi on osaltaan helppo kohde ihan kiusaamisellekin saati että osan ristiriidoista neiti tuo esille myös itse. Asioiden nostaminen pöydälle on todella kunnioitettavaa, varsinkin kun Cheryllin nostot ovat usein päätyneet huutomyrskyyn ja viestintuojan itsensä teilaamiseen joukolla. Erityisen kunnioitettavana pidän sitä, että Cheryll ihan oikeasti myös asettuu välillä tulilinjalle puolustamaan muita. Negatiivista on se, että usein Cheryll ei osaa pukea asiaa sanoiksi vaan jää junnaamaan paikalleen. Suullinen ilmaisu ei ehkä ole Cheryllin juttu? Yllättäen talon blondin roolin ottanut neitonen havannoi yllättävän terävästi ja osuenkin ympäristön ihmissuhteita, pojot myös siitä. Niin ja miinukset siitä, että valitettavasti Cheryll tuo joskus esille asioita, joita ainakaan minä en ole todennut. Liian vilkas sisäinen mielikuvitus vaiko mulla huonot lasit?


 


Toinen joukkosimputuksen kohde on Tero, jota pidetään vetäytyjänä, joka ei vaan anna itsestään mitään. Teron ja Mariannen suhde on loputon konfliktien aarrearkku, sillä sopalla on niin monta halukasta sekoittajaa ettei voi kuin ihmetellä. Riidoissa Terokaan ei saa sanottua asiaansa ja on taitava väistelemään kysymyksiä. Toisaalta ehkä Tero myös tarkoituksella vetäytyy joukkotappeluista esittämällä vaikeasti tartuttavaa. Eilen herran pyysi hetkeksi Cheryllin syrjään taistelusta ja olikin mielenkiintoista nähdä kahden hylkiön lähentymistä. Toisaalta en pitänyt siitä, että kahdenkeskisen keskustelutuokion jälkeen Tero pyrki hyssyttelemään Cherylliä hiljaiseksi.


 


Niko on värikäs persoona niin hyvässä kuin pahassa. Ehkä viime aikoina Niko ei välttämättä ole hankkiutunut enää kiivaimpaan taistoon. Syystäkin, herran ”keskustelu”tekniikka on luvalla sanoen aivan kammottava. Niko huutaa toisen päälle aggressiivisesti ja käyttäytyy todella tökerösti. Mahdollinen pointtikin jää ikävän asenteen alle. En tiedä tiedostaako Niko itse huutamistaan, huvittavia hetkiä on ollut esim. se kun Niko huutaa Terolle ”älä huuda mulle” ja ainakaan katsoja ei saa Nikon huutamiselta mitään selvää siitä mitä Tero yrittää sanoa. ;) Niko on kova puhumaan pahaa toisista selän takana, herran viha Johania kohtaan suorastaan koomista.


 


Andreas on kerännyt taloon itselleen pienen hovin. Harmillisesti herran itsensä kannalta hänen hoviinsa kuuluminen on ollut tuulinen paikka, jo talosta poistuneet Maria ja Mia olivat oleellinen osa Andreaksen valtakuntaa. En pidä siitä, että Andreas pyrkii hallinnoimaan koko taloa. Riidoissa herra sovittelee harteilleen ylituomarin viitan ja pyrkii hallinnoimaan keskustelua ja mielipiteitä. Ade on myös kova tekemään ikävän osuvaa pilaa hovinsa ulkopuolisista. Harvoin Aden tarvitsee taistella yksin, yleensä kun Ade heittää jonkun luun pöydälle, hovi hoitelee luun järsimisen loppuun yhteisymmärryksessä. Andreas jos kuka on kunnostautunut selän takana puhumisessa.


 


Andreaksen pikkuapulaisia ovat Anniina ja Jari-Matti. Ansku-raukka vaikuttaa helposti ohjailtavalta ihmiseltä, joka pyrkii karttamaan riitatilanteita tajuamatta kuitenkaan hengailevansa pääasiassa joukossa, joka hakee niitä. Jari-Matilla on sukset ristissä Cheryllin kanssa, ei riitä miehen ajattelu ymmärtämään blondin tippaleipää. Herra vaikuttaa kyllä oikein symppikseltä, ei siinä mitään. Jotenkin vain tuntuu, että riitatilanteissa Ja-Ma ei ymmärrä, miten vähän tilaa hän on antaa muiden mielipiteille ja kannoille.


 


Mariannen lempiaihe on Tero. Jos jossain vain on mahdollisuus valittaa Terosta, niin Marianne on aina valmis osallistumaan. Neiti jahkaa ja jauhaa loppumattomiin, eikä pointti vaan tule selville. Oman äänen kaiku on vain niin ihana? Muutenkin tuntuu etten yhtään jaksa kuunnella miten kypsä ja vääryttä kokenut Marianne on. Miehet varsinkin on tosi ilkeitä ja hyväksikäyttäviä ja silti neiti haluaa ehdottomasti hengailla just miesten kanssa… Niin ja se seksi! Tämmöisen vanhan tädin on niin kovin vaikea ymmärtää kulutushysteriaa seksin suhteen. Pahinta kai on se, että neidin sfääreissä on jotain niin tuttuja muistumia omastakin nuoruudesta, maailma vaan oli niin mustavalkoinen silloin. Tälleen vanhempana sitä on joutunut vähän antamaan periksi siitä periaatteesta, että muut ovat pahoja ja tyhmiä ja minä itse väärinymmärretty nero. Tosi vähän vaan onneksi.


 


Johan ja Tuuli kyräilevät toisiaan. Vanhaa pahaa karmaa, sitä sattuu. Talon riidoissa he minusta tuntuvat niin kovin ulkopuolisilta. Onhan joku Niko todella yrittänyt ärsyttää Johania, mutta kun Johan ei ärsyynny. Mikä tietenkin saa Nikon ärtymään entistä enemmän…


 


Talon touhuja seuraillessa tulee joskus mieleen että onko asioista pakko tehdä noin kamalaa soppaa aina. Eikö vähemmälläkin pääsisi, silleen ihqkivaa kaikki yhdessä vaan! Voisin tosin potkia Anniinaa persuksille kun neito tilittää miten kivaa kaikilla taas oli yhdessä keskustellessa… Ei yhtään läyhäämistä hei? Yh!

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008

Miehen vika


Meillähän Mies hoitaa yleensä kauppareissut, minä keskityn kirjoittelemaan kauppalistat (ja haukkumaan tietty Miehen kun se ei kuitenkaan muista tuoda kaikkea mitä listalla on...). Reilun kaupan murukahvi alkoi olla lopussa ja kun televisiossa mainostetaan sopivasti jotain Nestlen uutta murukahvia käskin tuoda sitä (jep, minä boikotoin vain boikotteja). Hyväkäs toi sitten lisäksi samaisen puljun Cappuccino-pikajauhetta. Yyh, enhän minä tykkää cappuccinosta! Sehän on maitokahvia joka on Pahaa!


Virhe, paha virhe. Sehän olikin sairaan hyvää! Ihana crema, vaahto. Aijai. Harmillista, että tuota makunautinto ei voi hyvin mielin nauttia, tökötissä on nimittäin kovetettua kasvirasvaa. Hyh, hyh ja vielä kerran hyh. Jokaisen kupillisen myötä kuulen miten suoneni vähitellen umpeutuvat mokoman teollisen moskan vuoksi.


Eilen angstailin kurjaa kohtaloani Ionalle irkissä ja enkös saanut hyvän ehdotuksen. Jos vaikka hankkisi Bialettin mokkamutterin ja vaahdotuskannun, niin voisi tehdä cappuccinonsa ihan itse. Tuumasta toimeen, Iona oli joskus nähnyt moisia myynnissä Tampereen Prismassa, joten poppoo autoon ja ei kun menoksi. Ja yes, sieltähän ne armaat löytyivät. <3


Nyt on sitten mutteroitu kunnon kahvia ja vaahdoteltu punaista maitoa. Tai-vaal-lis-ta!

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

Broilerikesäkurpitsaruukku


Fransmannissa oli aivan ihanaa broileria ja kasviksia kermaisessa kastikkeessa ruukussa, joten oli pakko yrittää jotain maistuvaa itsekin. Tosin paistokasarissa... Ruukku tulee vain muistumana innoittajasta.


450 g maustamattomia broilerin fileesuikaleita
voita
suolaa
currya
mustapippuria
vajaa 1 rkl sipulirouhetta
2 dl kuohukermaa
vähän yli desi partaäijää
1 rkl kanafondia
1 rkl Rajah currytahnaa
soijakastiketta
1 pienehkö kesäkurpitsa kuutioituna


Paista fileesuikaleet pannulla voissa. Lisää kaikki mausteet, kerma ja partaäijä. Anna hautua hetki ja lisää sitten kesäkurpitsa. Anna hautua viitisen minuuttia. Nauti.


Todennäköisesti muistin ainakin osan aineista... Lapsille kelpasi pastan kaverina, minä herkuttelin pelkiltään. ;)