Pitihän se arvata, että Seiska tarttuu täkyyn ja julkaisee Mr Lordin kuvan ilman maskia. Rikoksen raskauttavuutta lisää entisestään vielä se, että lärvikuva piti ihan ehdottomasti tällätä läpyskän kanteen. Jos kuva oli ihan pakko pakko pakko julkaista niin eikö sen olisi hyvin voinut jättää sisäsivuille? Vallaton katse ei voi välttyä kannelta sitten millään, viaton turmeltuu ihan väkisinkin. :P
Pari linkkiä aiheesta:
käsijumppaa
oma nimi peliin
laiton uhkaus?
Lisää varmaan seuraa...
Ainakin tietokoneen siivoaminen.
Ykköstietsikkamme alkoi vähän aikaa sitten sammahdella itsekseen. Koska kopan alle katsomisesta ei makseta kotona senttiäkään, käynnistelin vaan sinnikäästi koneen uudelleen aina silloin tällöin. Tulipahan bootattua edes joskus! ;) Välillä tosin rakkine piti sammuttaa yöksi kun tuntui, että tuuletin pitää niin kovaa meteliä.
Eilen kun kone taas tutusti sammahti itsekseen vaivauduin kerrankin menemään biosiin ja tsekkaamaan mitä sieltä irtoaisi. Ja ah kääk, prossu kävi hiukka kuumana, 90 astetta. Se on vähän liikaa eli jotain kai tartteis tehdä. Irrottelin koneen piuhat ja kaivoin rakkineen pois kolostansa, Mies imuroi. Kone takas kiinni ja eipä aikaakaan, kun sama peli jatkui. Lämmöt eivät yhtään tippuneet...
Huoks, ei se auttanut kuin nöyrtyä ja kaivaa kone taas lämpöisestä kolostaan. Mies irrotti prossun tuulettimen, syyllinen paljastui. Prossun siili oli niin täynnä pölyä, että lämpöjen nousulle ei tarvinnut etsiä enää enempää syyllisiä. Ilma ei taatusti pihahtanutkaan siilissä...
Imuroinnin jälkeen kone taas kiinni piuhuihin, alkoi jo etäisesti muistuttamaan työpäivää vaikka mies tekikin varsinaiset työt... Käynnistys biosiin ja lämpöjen tsekkaus. Jees, lämmöt laskivat silmissä. Nyt lämmöt haahuilee jossain 40-45 asteen välillä. Siivoaminen todella kannattaa, ainakin tietokoneen.
Sekin ihme on nyt nähty, että helvetti jäätyi. Isoja örkkejä tulvii lähiaikoina kaikista viestintävälineistä, varokaa!
SUOMI VOITTI!!! Olo on ihan epäuskoinen, olemme taatusti nyt jossain rinnakkaisuniversumissa.
KIITOS LORDI!
Finnish Weather
+15°C
It doesn't get warmer than this in Finland, so we'll start here;
The Spanish put on caps, winter jackets and gloves.
The Finns work on their tans.
+10°C
The French try, in vain, to get the central heating started.
The Finns plant flowers in their gardens.
+5°C
Italian cars refuse to start.
The Finns go cruising in cabriolets.
0°C
Distilled water freezes.
The water in the Vanda stream gets a bit thicker.
-5°C
People in California get cold damage.
The Finns are grilling the last hot dog before the winter.
-10°C
The English turn on the heat in their homes.
The Finns put on a sweater.
-20°C
The Australians flee Mallorca.
The Finns stop celebrating midsummer, autumn is here.
-30°C
People in Greece die from the cold and disappear from the face of the earth.
The Finns hang their laundry to dry indoors.
-40°C
Paris cracks in the cold.
The Finns stand in line at the hotdog stand.
-50°C
The polar bears evacuate the north pole.
The Finnish army postpone their winter survival training in waiting for a
proper winter.
-60°C
Korvatunturi freezes.
The Finns rent a video and stay indoors.
-70°C
The fake Santa Claus moves south.
The Finns get upset because it's impossible to make Kossu (Koskenkorva)
outdoors. The Finnish army start their winter survival course.
-183°C
The microbes in food doesn't survive.
The Finnish cows complain that the milkers' hands feel a bit cold.
-273°C
ALL atom-based movement ceases.
The Finns tell each other "Perkele, it sure feels cold today".
-300°C
Hell freezes over.
The Finns win the Eurovision Song Contest.
Muistan sen vieläkin kuin eilisen päivän sen viikonlopun kun Ruotsi voitti sekä Euroviisut että jääkiekon MM-kisat. Ja oli niitä jotain muitakin, mutta onnekseni olen pystynyt unohtamaan edes ne. Ei ollut helppoa olla suomalainen ja kuunnella vinoilua moisen viikonlopun jälkeen töissä.
Hyvitystähän moisesta olisi pitänyt saada, edes nämä kuluneet yli 10 vuotta ja paluumuutto Suomeen eivät ole helpotusta tuoneet. Eikä tuonut tämäkään viikonloppu, ei leijonilla raukoilla pää kestä. Vielä olisi jäljellä Lordi, ehkäpä niiltä ei sentään mene pupu pöksyyn?
Kun Lordi voitti Suomen karsinnat, täytyy myöntää, että ajattelin asiasta aika nuivasti. Vaikka mitäpä väliä sillä on kuka sinne menee häviämään. Mutta Lordipa otti ja näytti vanhalle tantallekin, mistä hirviöt pissii. On ollut tosi mukava seurata Lordin taivalta kohti viisuja ja lukea näiden kohteliaiden hirviöiden haastatteluista. Upeaa, Lordi ei pilkkaa muita kilpailijoita, vetää omaa kohteliasta linjaansa _ja_ kehuu muita.
Jo finaaliin pääsy oli uskomaton voitto. Tänään on pakko linnoittautua television ääreen ja kerrankin seurata huolella koko jännittävä pisteenlasku. Nykyinen euroviisujen alennustila on vieroittanut minut entisen faninkin, mutta ehkäpä tässä on uusi nousu tulossa? Vähemmän vähäpukeisia show-tanssijoita ja enemmän vaikka sitten hirviömaskeja jatkossa kiitos!
Jos sattuisi semmoinen ihme, että Lordi voittaisi finaalin, Suomi sekoaisi kyllä täysin. Ja se olisi kiva nähdä, joten pidän peukut ja varpaat ylhäällä. Finland - twelve points olisi ihanaa kuultavaa mahdollisimman monesta Euroopan pääkaupungista. Niin ja entisen Neuvostoliiton ja mitä niitä uusia nyt onkaan...
Loppuun vielä keskustelu vanhainkodista, jossa mummot seuraavat viisuja:
- On se kiva, että Loiri vielä jaksaa yrittää!
- Mutta onpa se mennyt pahannäköiseksi.
- Sitä se viina teettää.
***
Lisäys vielä jääkiekosta, olen viime vuonnakin suhtautunut positiivisesti Suomen kiekkomenestykseen. Kiva ettei tässä kaleidoskoopissa sentään kaikki asiat vaihdu. ;D
Tämä päivä meni kyllä täysin pelastusarmeijalle. Yöllä kun keskittyessäni hengittämiseen päätin, että jos aamulla olo on vähänkään flunssainen, jään kotiin. Ja lapset hoitoon, jotta lepäämisestä tulee edes jotain. Jäädä piti, ei sille mitään voi. Tuntui vaan jotenkin lusmuilemiselta jäädä kotiin, sillä kuumettahan ei tietenkään ollut. Flunssa nostaa mulla kuumeen ehkä kerran kymmenessä vuodessa ja yleensä sinnittelenkin töissä kun tuo selvä merkki kotiinjäämisestä puuttuu. Mutta kannattaneeko tuo, tauti vain pitkittyy? Ja vaikka täysin korvaamaton olenkin niin kai nuo nyt yhden päivän pärjää töissäkin ilman mua...
Niinpä sitten jäin kotiin ja lepäsin. Petollista tuo lepo, olo todellakin parani. Alan jo saada ääneni haltuuni, mutta ihan täydessä iskussa tässä ei vielä olla. Löhnäämisen parantamalla ololla menin reippaasti pyörittämään pyykkirumbaa ja eikös sydän taas alkanut läpätellä ylimääräistä. Ei se pyykkirumba normaalisti sykettä nosta!
Kävin hakemassa lapset melkein normaaliin aikaan töistä. ****) Tulipa syyllinen olo kun Exän nenukka valui räkää. Olisi tehnyt pienelle räkänokalle hyvää olla kotona äidin kanssa, mutta tuskinpa silloin minun lepäämisestäni olisi mitään tullut.
Huomenna menen kyllä töihin taas ja jos suinkin kykenen niin perjantaina pitäisi tehdä vähän normaalia pidempi päiväkin. Inha kevätflunssa, kun sotkee aikataulut.
****) Leikkihän toki on lasten työtä, mutta ihan tässä määrin? Hmm, pää pelkkää räkää...
Viime viikon Ilonassa oli todella hyvä toffeecookiesresepti. Tosin vähän piti sitäkin viilata, jotta tulisi vieläkin parempaa.
250 g voita
3 dl vaaleaa muscovado-sokeria
3 dl sokeria
2 kananmunaa
1 tl suolaa
2 tl vanilliinisokeria
1 tl leivinjauhetta
7 dl vehnäjauhoja
100 g paloiteltuja Omar-kermakaramelleja
100 g rouhittua valkoista suklaata
Sekoita sokerit ja voi keskenään. Sekoita kuiva-aineet ja lisää ne kananmunien kanssa vuorotellen sokerivoi-seokseen. Paloittele Omarit ja suklaa ja lisää joukkoon. Leivo pötköksi ja leikkaa siitä noin sentin paksuisia viipaleita. Toimii parhaiten pakkasen kautta, muutoin leviävät aika laajoiksi uunissa. Paista 200-225 asteessa noin 6-8 minuuttia.
Tosi hyvää!
***
Niin ja originaalireseptissä oli siis muscovadon tilalla fariinisokeri. Muscovado on jo itsessään toffeenmakuista, joten se parantaa keksejä paljon. Omarien tilalla on alkuperäisessä toffeemakeiset.
Tapaa Kale? Omassa persoonassaan vaiko sittenkin joku teini, joka yrittää päteä? ;D
Kiitos äitienpäivän piristyksestä!
Kävin eilen työkavereiden kanssa ratsastamassa, ihan ensimmäistä kertaa. Oli melkoinen kokemus yrittää kiivetä islanninhevosen selkään (juu, tiedän että ne ON pieniä) ja yrittää pysyäkin siellä ylhäällä. Vaikka kuinka ohjaaja sanoi, että eihän tuoliltakaan tiputa, kyllä se maanvetovoima pitää selässä, niin tunne oli melkoinen. En ole koskaan istunut hengittävällä ja liikkuvalla tuolilla...
Vaan olipa se ihanaa silti! Hevosen selässä oli ihmeellistä istua ja jopa yrittää vähän vinkata hepparaukalle, mihin suuntaan olisi kiva mennä. Ratsastimme kentällä, maastoon ei meitä ensikertalaisia olisi oikein voinut laskeakaan.
Hevoseni oli aivan ihanainen Reiska, joka totteli mukavasti epävarmemmankin ohjausta ja pärskytteli välillä. Mokoma vain pyrki kiskomaan ja huvitti ratsastajaa päästelemällä ihme loksutusta aina välillä. Mutta hei, semmoisia ne miehet vaan ovat! Kun tulimme takaisin talleille, Reiska näytti oikean luontonsa: Heti kun pysähdyimme, alkoi hillitön lorina. Olipa kiva nostaa vaan jalkoja ylös ettei keltainen neste vahingossakaan kastele omia jalkoja. ;D
Mutta Reiska, oot tosi ihqda! Tää on tosi rakkautta! Jälleen kerran!
Löysin Reiskan kuvan tallin sivuilta.
Ja jos pitäisi, niin riittääkö vesi ja leipä?
Tänään kävin lääkärineuvolassa Essin ja Exän kanssa. Meidän neuvolassa on vähän semmoinen perinne, että aina löytyy jotain vikaa. Onneksi sentään kun käy kahden kanssa, niin ei välttämättä kuin toisesta... Essi oli oma tyypillinen reipas (vieraskorea) itsensä, virheetön yksilö siis. Mutta se Ex...
Ex on liian laiha! Käyrärikkuri! Maaliskuun käynnistä paino oli pudonnut kokonaista 120 g!!! Kymppikilon OLISI pitänyt mennä rikki, ei mennyt vieläkään siis. Terkkari kyseli, että mahdanko ruokkia Exää ja mitä. Annanko ihan perunaa ja maitoa ja ja ja. Kun sanoin, että ihan samaa nämä kaksi yksilöä kyllä syövät ja tulos on ihan eri. Ja että Ex oksensi eilen illalla ja tänäkin aamuna ripuloi eli voisiko huono painokehitys johtua siitä. Moinen ilmeinen syy pudonneeseen painon ohitettiin ilman mitään kommenttia.
Exän saaman ravinnon laadussakin on parantamisen varaa. Se nyt vaan on niin, että Exän on jatkossa saatava 6 desiä päivässä lehmänmaitoa. En vaan tiedä millä ilveellä herran pitäisi äidinmaidon (määrä ehkäpä puolisen litraa päivässä, en tiedä, en mittaa) päälle vielä vetää tuommoinen hirveä määrä maitoakin? Ei meillä lehmää sinänsä boikotoida, ruoalla tarjotaan ihan normaalisti maitoa lasista. Ammun maitoa eikä äidin.
Onneksi sentään jätkä oli kasvanut pituutta reilusti, muutoin olisi varmaan napsahtanut pikahuostaanotto.
Mua oikeasti nyppii meidän neuvolan asenne, eikös neuvolasta pitäisi saada tukea ja neuvoja perheen omille ratkaisuille eikä suinkaa määräyksiä? Sama linja on jatkunut niin Essin kuin nyt Exänkin kanssa. Mua pelottaa ne nuoret äidit, jotka ottavat tädin sanat totena. Varsinkin kun usein määräykset ja ohjeet ovat ristiriidassa nykyisten virallisten suositustenkin kanssa tai muutoin kyseenalaisia.
Sekin nyppii kun tiedän jo etukäteen, että valitettavaa on ja siitäkin huolimatta annan asioiden ärsyttää. Välillä pistin Miehen neuvolaan Essin kanssa, jostain syystä Mies on päässyt vähemmällä. Jännä muuten, että neuvolalääkärikin heitti ohimennen naureskellen, että kai sinä Exälle ruokaa annat, mihin sanoin, että en, miten niin. Siinä kaikki mitä lääkärillä oli käyristä ja painorikkuruudesta sanomista. Että ehkäpä se herkkyyskin on kiinni siitä kuka sano ja varsinkin miten sanoo.
Miksi äitienpäivä on monikossa mutta isänpäivä yksikössä?
Onko se siksi, että äidistä ei koskaan voi olla täyttä varmuutta, mutta isästä sen sijaan... Ei kun äääh!!! ;D
Hämmästyneenä olen seurannut sanailua blogini kommenttiraidalla. Mutta hei, kiva kun tulee kommentteja, jatkakaa ihmeessä!
Mutta nostetaan tv nyt sinne minne se kuuluu eli lastenhuoneeseen. Jossa se ei meillä ole syystä että meillä ei ole lastenhuonetta. Vierashuoneesta telkka löytyy ja kun joskus yläkerran remontti valmistuu, siirtyy turmion laatikko lastenhuoneeseen. Plus videot ja dvd-soitin.
En tiedä mitä niin turmiollista televisiossa on etteikö se saisi lastenhuoneesta löytyä. Tosin en minäkään katsoisi hyvällä sitä, jos omat kullanmurut tuijottaisivat silmät lautasina töllötintä jatkuvasti. Mutta eipä moisesta ole pelkoa ainakaan tässä taloudessa, lapsia onneksi kiinnostaa paikkojen rikkominen ja epäjärjestyksen luominen usein paljon enemmän kuin tylsä telkkari. Joskus olen jopa iloinen, jos Essi istuu hetkisen hiljaa paikoillaan... Vaikka sitten videon voimalla.
Televisiota lastenhuoneessa lienee vaikeampi valvoa kuin perinteisesti olkkarissa sijaitsevaa, mutta ainakaan Essi ei vielä toistaiseksi viihdy edes lempivideoidensa parissa ilman lähistöllä hääräilevää aikuista. Mistä lapset oppisivat käyttämään televisiota, jos eivät omista kokemuksista. Juuri nytkin Essi katsoo isin kanssa dokkaria Maa, ihmeiden planeetta. Minusta on kiva kuunnella Essin kysymyksiä siitä mitä televisiossa tapahtuu.
Kaikkea ei meilläkään saa televisiosta katsella, esimerkiksi meillä Miehen kanssa on jäänyt Lost kokonaan katsomatta syystä, että siihen aikaan ipanaiset ovat vielä hereillä emmekä voi valvoa etteivätkö lapset pelästyisi tuota K-15 (?) sarjaa. Eikä televisio ole edes päällä koko ajan. Tietokone on (vilkuttaa Kotikarusellille). Essi tykkää "pelata tietokoneella paperityttöjä". Aina kun silmä välttää, paperitytöt ovat taas ruudulla. Pleikkariakin meillä saa pelata, Essi tykkää Eyetoy-peleistä ja Exäkin yrittää parhaansa hosua televisioruudun edessä. Aion lähitulevaisuudessa hankkia kahden hengen tanssimaton, jotta pääsemme tanssahtelemaan yhdessä Essin kanssa.
Miksi kirjat ovat yksiselitteisen hyvästä, mutta televisio pahasta? Joskus tuntuu siltä, vaikka oikeastihan mikä tahansa viihdyke on pahasta yliannoksina. Niin kirjoista kuin televisiosta löytyy materiaali joka ei todellakaan sovi lapsille. Kirjoja ja televisiota pitää kumpiakin oppia käyttämään, lapsen mielikuvitus yllättää olipa kyse kummasta tahansa.
***
Bonuksena vielä harras (muuttunut) toivomukseni:
Aiemmin toivoin, että saisimme kasvatettua lapset aikuisiksi, niin että säilyisimme kaikki hengissä ja kutakuinkin tervejärkisinä. Nykyisin toivon vain, että säilyisimme kaikki hengissä...
***
Kansankunnantoivoja ehkä täytyy kasvattaakin, riiviöt tuntuvat kasvavan kohisten ilman erityistä kasvattamistakin.
Törmäsinpä eilen blogisurffaillessani erään perheen sääntökokoelmaan. Aivan uskomaton sääntörakennelma, edes sen soveltaminen ei tässä perheessä onnistuisi. Juu, olemme aivan liian yksinkertaisia, meille pitää olla vähän muistettavaa. Joten tässäpä meidän säännöt:
ENSIMMÄINEN SÄÄNTÖ:
Lapset eivät saa tappaa toisiaan. Eikä isiä, isi tuo taloon isoimman rahatukun. Jos jonkun on ihan pakko tappaa joku, niin se on sitten äiti, joka päättää myös kohteen itse.
TOINEN SÄÄNTÖ:
Äidin irkkaamista, blogaamista ja muuta koneella notkumista ei saa häiritä ellei se ole välttämätöntä säännön numero yksi noudattamiseksi.
KOLMAS SÄÄNTÖ:
Äiti saa aina ensin valita herkuista, muut saavat vasta kun äiti on saanut tarpeekseen (niin kuin se muka olisi mahdollista...). Äidin herkkujemmaan EI kosketa. Ai niin, ellei sitten ole pakko säännön yksi ja kaksi noudattamiseksi.
Aah Asimovia ja robotiikan sääntöjä, sillä nyt päästään käsiksi siihen TODELLA tärkeään sääntöön eli nyt seuraa kaiken kruunu:
NOLLAS SÄÄNTÖ:
Äiti ei ole olemassa lapsia varten vaan lapset äitiä varten. Tämän nojalla julistan itseni tämän perheyksikön ehdottomaksi sivistyneeksi yksinvaltiaaksi ei kun siis sanotaan nyt kerrankin suoraan eli diktaattoriksi.
Jos asioista on valittamista tai jos joku haluaisi muuttaa sääntöjä (en kyllä ymmärrä miten kukaan voisi haluta!), anarkian ei kun demokratian nimissä valitusoikeutta voi noudattaa joka kuun 35. päivä Jupiterin kolmannessa kuussa tehdyllä kirjallisella valituksella / muutosehdotuksella.
Illan uutiset löivät älläkällä, predikaattien missio makasiineja vastaan oli lopultakin saavuttanut syttymispisteensä ja kohta on Helsingissä, keskeisellä paikalla vieläpä, kaikkien aikojen hiillos. Ja kuka sanoi ettei muka ole mahdollista saada kaikkea - kesämökkiä keskelle pääkaupunkia meren rannalle. Ok, ei nyt tartuta lillukan varsiin, ihan kaikki ei ehkä täyty...
Mutta nyt kaikki proletariaatit ja predikaatit yhtykää, poliisi on saatava vastuusen tästä törkeästä tempusta. Taatusti NIITTEN vika tämäkin! Kun eivät viime väännössä pärjänneet niin menivät nyt polttamaan koko lafkan, sairaan huonoja luusereita.
