maanantaina, huhtikuuta 11, 2005

Lukemisia lapsille ei kun Ewolle

Ewo, nyt kun täytän kerrankin sun toiveesi, niin voisitko sinä puolestasi lähteä synnärille. Katsos kun kohta ei kukaan meistä voi enää käyttää wanhaa wiisautta ettei kukaan ole ennenkään suutariksi jäänyt... Tai ainakin pitäisi tehdä latistava lisäys "...paitsi yksi Ewo taisi jäädä..."

Outoa muuten, miten kukaan voi nauttia toisten kersojen raivareiden ja temppuilujen lukemisesta? Ewo? Ewo????

Raivari 1

Perjantaisella BauHausin reissulla Esikoinen riisui heti ajomatkan alussa kengät ja sukat. Kuinkas muuten, talvipakkasellakin neiti nakkaa hatun ja hanskat kaaressa pois heti kun pääsee autoon. Näin vähän lämpimämmällä lentävät myös kengät - ja joskus talvellakin. :/ Hetkisen tytteli istuksia paljain jaloin, mutta sitten alkoi kitinä. Äitiiiii, anna mulle kengät!!! Iiiisiiiiiii, tahtoo sukat!!! Kitinää, vikinää ja karjuntaa.

Olin itse paljain käsivarsin ja tiesin ettei autossa ole kylmä, joten sanoin vain, että itsepä riisuit, puetaan takaisin sitten kun päästään perille. Kitinässä oli semmoinen nuotti, että tuskinpa olisi kitinää lopettanut, vaikka olisi siihen paikkaan pyssätty. Miehellä ei kestänyt hermo, ei sillä koskaan kestä, vaikka yritin valistaa, että tuskinpa Esikoinen vikinää lopettaa, vaikka päälläsi seisoisit.

Pysähdyttiin bussipysäkille, Mies antoi lapselle sukat, kenkiä ei sentään. Jatkettiin matkaa ja möykkä vain koveni. Kysyin Mieheltä, että ihanko todella se luuli, että Esikoinen noin vaan hiljentyisi? Sanoi kuvitelleensa. Huokaus, ei ole kolme vuotta sillekään mitään opettanut...

Vauva oli koko matkan hiljaa, totta kai. Esikoinen lopetti möykän vasta kun pääsi MacDonaldsiin. Bauhausiin on noin tunnin ajo meiltä, vähän turhan pitkä pätkä korvien kannalta. Miksi autoissa ei ole äänieristettyä osastoa reippaiden tyttösten kuljettamista varten?

Raivari 2

Eilen istuimme ruokapöydässä ja Esikoinen sai ensimmäisen lasin maitoa juotua ja pyysi lisää. Ruoka ei taas sitten maistunutkaan yhtä hyvin kuin maito. Kävin hakemassa maitopurkin jääkaapista, kaadoin neidille lasin täyteen ja vein purkin takaisin jääkaappiin kuten aina. Tässä dementikkoperheessä on turha kiusata kohtaloa, maitopurkki jää taatusti pilaantumaan, jos sitä ei heti nosta jääkaappiin.

Tämäpä ei tällä kertaa Esikoiselle kelvannutkaan, vaan alkoi hillitön möykkä siitä, että purkki on saatava pöytään asap. Huokaus. Menin imettämään välillä Vauvaa ja kuulin kun mies kyllästyi möykkään ja nosti neidin hetkeksi nurkkaan, kun järkipuhe ja varoitukset eivät menneet perille.

Puoli tuntia Esikoinen raivosi nurkassa, lähes suoraa huutoa koko ajan. Yritimme vuorotellen käydä Miehen kanssa juttelemassa Esikoisen kanssa, mutta ei, huutoon ja raivoamiseen ei auttanut sitten mikään. Kunnes ilmeisesti mitta täyttyi ja neiti oli valmis tyytymään siihen, että purkki on nyt jääkaapissa. Esikoinen palasi pöytää ja ruoka maistui. Ja se kaadettu maito, maito, josta kaikki möykkä alkoi, jäi tietenkin juomatta...

***

No Ewo, viihdyttikö? ;) Valitettavasti olen aktiivisesti pyrkinyt unohtamaan erinäisiä muita tempauksia, joten nyt ei ollut viikonlopulta kuin nämä kaksi...

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heh, voi suutari parkaa...

Tuollaiset automatkat vaikuttavat vain harjoituksen puutteelta. Meillä tehdään 3-4 tunnin automatkoja x kertaa vuodessa ja harvemmin nykyisin Esikoinen takapenkillä valittaa mistään. Eikä oikein koskaan ole edes nukkunut automatkoilla.. Nykyisin lähinnä huutaa, että: 'Musiikkia, kovempaa!' Joka onkin miehen ratkaisu olla pitkään, metelillä saa peitettyä lapsen kitinän...

Kaleidoskooppi kirjoitti...

Kyllä minä vaan pääsen, mutta ilmeisesti Veijo on susta tarkempi kuin ikinä minusta. Mokoma rutale! Itse luuhaa kaikkien kanssa, mutta sörkkii sitten toisten välejä.

Mutta nou hätä, kerroinpa Tsulle ihan suoraan irkissä. Tietääpähän nyt, että ongelma on Veijo, teidän suhde kukoistaa edelleen. Onkos lenkkarit jo vertailtu? ;)

Anonyymi kirjoitti...

Millä ihmeellä saa 3-vuotiaan PYSYMÄÄN nurkassa? Meillä käytetään jäähyä, joka tarkoittaisi toisessa huoneessa pysymistä, muuta ei toivoakaan. Saisi lukita oven, eikä musta siihenkään ole..
Nurkka ei toimi yhtään paremmin. Super-Nanny -ohjelmassa oli Naughty Stairs, eli Tuhmuus-rappuset. Sekin kauhukakara pysyi istumassa rappusilla. Mitä me tehdään väärin??

Kaleidoskooppi kirjoitti...

Hmm, et ilmeisesti tiedä miten pelottava on kammomamma? ;)

En tiedä onko siihen muuta taikaa kuin taluttaa karkaaja takaisin nurkkaan. Ja istua vaikka vieressä vahtimassakin. Kyllä meidänkin neiti on joskus karkaillut nurkasta, varsinkin jos olen imettämässä Vauvaa ja en siis näe nurkkaan, niin silloin riski on suuri.

Isiltä karkaa helpommin kuin multa. Niin ja nurkassa ei saa olla lähistöllä leluja tai lehtiä, ajatus vesittyy täysin. Joskus meidän neiti oli sitä mieltä, että kunhan vaan toinen jalka on nurkassa, voi kurotella mielin määrin ajanvietettä itselleen. ;)

En minä tiedä, en tiedä onko jäähy edes hyvä idea. Mutta kaikista kokeilluista tempuista se on kyllä rauhoittanut meillä parhaiten. Ja valittettavasti se on usein ainoa keinoa päästä edes juttelemaan asioita läpi Esikoisen kanssa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, ei Esikoinen jouda kaikelta vandalisoimiseltaan keskustelemaan... ;)