Virkku vauva ja verta

Vauva mokoma on päättänyt, että minä en saa nukkua tolkuttoman pitkään enää edes Esikoisen hoitopäivinä. Jos nyt enää imetysdementikon aivoilla muistan, niin taisi yrittää hereille jo puoli kasilta tiistaina eli kestämättömän aikaisin. Täräyttipä vielä kakatkin korostaakseen ylösnousun tarvetta. Reippaana äitinä vaihdoin toki vaipan, joten Vauva piristyi vielä entisestään.

Ei se mitään, laitoin pojan pinnikseen kauniilla tuutusanoilla "Nyt on yö, NYT nukutaan!" ja menin takaisin omaan sänkyyn ja vedin peiton korville. Pari minuuttia hiljaisuutta, sitten poika höpötteli yksikseen jotain. Välillä piti käydä grillaamassa Vauvaa hetki ja takaisin nukkumaan. Lopulta älysin ottaa pojun tissille ja siihenhän tuo kukkuveikko onneksi uinahti - aah, unta palloon! Kiltti poika, tajuaa vinkin ennen pitkää.

Eilen oli neuvola, joten kumpikin kakara nukkui tosi nätisti kasin ohi. Tietenkin... Mutta tänä aamuna Vauva aloitti jupinat jo heti seiskalta, tänäänkin alleviivasi heräämisen tarvetta täräyttämällä vaipan täyteen. Mistä ihmeestä tuo nyt on keksinyt yökakat taas? Tällä kertaa poju olikin sinnikkäämpi, meni melkein kasiin ennen kuin grillaaminen ja sinnikäs toistelu siitä että on yö tuotti tulosta. Koisimmekin sitten kunnolla eli puoli yhteentoista asti. Aah, aamu-unet ne vasta on jotain.

En voi kuin sääliä niitä joitten vauvat heräilevät ennen kukkojakin - omat lapseni ovat yleensä olleet kiitettävän aamu-unisia. Uskovat yleensä vähällä, kun sanon, että nyt on yö ja nukutaan. Ilmeisesti nukkuvan äidin vieressä on tosi tylsää, alkaa siinä virkumpaakin vauvaa vähitellen nukuttaa?

Verta

Armas Esikoiseni, jolle aina sattuu ja tapahtuu, onnistui tänään kolhimaan nenänsä niin, että veri vain lensi. Ihmeen vähän näitä sattuukin, kun miettii kuinka päätönsä Esikoisen meno yleensä on. Tosin tottahan tämäkin oli vikani, homma nimittäin meni näin: Esikoinen pyysi mehua kun saumuroin juuri, joten sanoin, että odota hetki. Olisihan se pitänyt tietää, että odota on täysin tuntematon käsite... Eli virhe numero yksi. Esikoinen otti sitten eilisillalta jääneen mehulasin pöydältä, lasi olikin tarttunut pöytään kiinni ja kiskaisi sitä reippaasti - suoraan nenäänsä. Virhe numero kaksi: Laiska äiti ei ollut siivonnut pöydältä mehulaseja. Virhe numero kolme: En ollut huomannut pöydälle läiskynyttä mehuakaan, joka liimasi lasin pöytään.

Siinäpä sitä sitten tukittiin verenvuotoa, pelästys kyllä taisi olla suurempi kuin kipu sinänsä. Esikoinen poseerasi polleana kamerallekin eikä verta pestä pois ennen kuin armas isi tulee hetken päästä töistä ihailemaan jälkikasvunsa saavutuksia...