Luulin jo, että säästyisin Bloggerin Veijolta, mutta eikös se ääliö sotkenut tämän iltaisen postaukseni. Kaikki kuolemattomat viisaudet ja suurella luomisen tuskalla synnytetyt rivit häipyivät taivaan tuuliin, ottaa hiukka päähän. Veijo, pysy poissa blogistani!
***
Olimme siis viikonloppuna vieraisilla, vaikka vähän riskillä lauantai aamuna lähdettiinkin, kun kipukohtaus hellitti vasta perjantain ja lauantain välisenä yönä. Mutta oli helppo lähteä, kun kyläpaikka on tuttu ja isäntäväki mukavan leppoisaa. Joidenkin ihmisten kanssa vain on niin kotoisaa, kyläpaikan emäntä tosin on ystäväni jo seurakunnankerhosta asti, joten eipä ihme, että siinä seurassa ei tarvitse tippaakaan pingottaa vaan voi olla oma ikävä itsensä ihan rauhassa. ;) Onneksi olemme kumpainenkin valinneet mukavat miehet, jotka eivät myöskään suotta kiristä tunnelmaa.
Miten kivaa tavalliset asiat ovatkin, puuhailimme kaikenlaista lasten kanssa, söimme hyvin ja juttelimme. Esikoinen ihastui kyläpaikan koiriin pienen alkutotuttelun jälkeen, jatkossa saamme varmaan kuulla miten ihania koirulit ovatkaan? ;) Vauva innostui uudesta ympäristöstä ja ihmisistä niin ettei olisi malttanut nukkuakaan. Kyläpaikan emäntä ja isäntä Vee ja Jii ovat siis Vauvan kummeja. Poika olisi yölläkin halunnut seurustella, niin kiva kuin Vauvan iloista kiljuntaa ja höpötystä onkin kuunnella, niin aamuyöllä se valitettavasti ei innosta.
Kotiin palailimme tänään, vierailu piristi mieltä tosi paljon. Hyvä seura tekee ihmeitä vaikka olisikin vähän puolikuntoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti