Vauva suvaitsi tapojensa vastaisesti herätellä vähän useammin aamuyöstä eli sentään tunnin välein. Ihana Vauva, on oikeasti tosi helppo silloinkin kun herättelee vähän useammin kuin normaalisti. :) En jaksanut kömpiä ylös ja kun huomasin, että Mies on joka tapauksessa hereillä, lykkäsin paketin miehen syliin. Tissiähän Vauva ei suostunut syömään, sehän on ensimmäinen ratkaisukeino kaikkeen.
Parin tunnin päästä heräsin sitten kunnolla, välillä olin kyllä havahtunut siihen, että Mies toi Vauvan takaisin. Herätessäni Vauva nukkui taas, selvisi syykin siihen miksi Vauvaa ei nukuttanut. Nuori herra oli kakannut kahdesti siinä valvoessaan puolitoista tuntia. Melkoinen kakkatykki!
Mutta olipas ihana saada nukkua kunnolla pitkään, huomenna pitääkin nousta ajoissa, kun menemme kirkkoon. Siellä joko minun tai miehen on tarkoitus lukea päivän teksti. Todennäköisesti minun? Ja maanantainakin on aikainen herätys, neuvolaan pitää ehtiä jo kymmeneksi. Tuskaa! Miten ihmeessä sitä jaksoikaan herätä töihin silloin joskus - ja viimeistään ensi vuoden alussa taas...
Tämän tylsän arkisen ja tavallisen lauantain huipentuma on vielä kokematta: pitäisi lähteä poppoon kanssa kauppaan! Saapa nähdä millaiset raivarit Esikoinen tällä kertaa järjestää tai kuinka monta kertaa neitonen karkaa. Tosin ennen kuin kauppaankaan pääsee, pitäisi kehitellä joku ruokalista tällekin viikonlopulle. Vähän mietin uunimunakasta tai jauhelihapannukakkua. Ja sunnuntain ruoka olisikin sitten täysin auki.
Se on selvä, että kaupasta on pakko saada karkkia... Ja mieleni tekisi myös ihanaa uutta dippiä Creamy pepper. Nam! Siinä voisi dipata vaikka pelkkiä sormia, niin hyvää se on. Mutta jospa olisi reipas ja pilkkoisi dippiä varten kasviksia?
Rakastan kyllä tätä löysää arkea, ei ole kiirettä minnekään. Siivosin eilen enimpiä, joten ei ole hirveästi mitään kotitöitäkään tekemättä, vaan saan keskittyä rauhassa mukaviin tekemisiin eli vaikkapa jatkamaan neulomista, neulon Esikoiselle lapasia hahtuvalangasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti