tiistaina, helmikuuta 22, 2005

Äiti sairastaa seuraukset ja D-vitskut korvikkeessa

Äiti ei saa sairastaa, kyllä se on taas kerran nähty. Kaksi päivää meni sairastaessa ilman että olisin katsonut kodin perään ja tuloksena oli hillitön kaaos. Pelottava ajatuskin, että jos sairastuisin vaikka viikoksi - terveysviranomaiset sulkisivat tämän murjun asumiskelvottomana. Torstai aamuna lattiat vielä näkyivät ja keittiössäkin oli tiskipöytä näkyvissä, lauantaina kun jaksoin taas katsella ympärilleni, niin näkymä oli aivan toinen. Olohuoneen lattia tulvi leluja ja vaatteita, keittiö oli aivan järjetön sekamelska. Lattialle oli heitelty roskia, ruokaa, paperia ja lisää leluja, pöydät notkuivat tyhjiä pakkauksia, postia, paperia, likaisia astioita ja jopa ruoantähteitä. Tiskipöytä oli hautautunut töryn alle.

En tiedä miksi ihmeessä miehelle on niin mahdotonta selviytyä normaalin arjen pyörittämisestä, kyllä minusta lastenhoidon ohella täytyy pystyä tekemään edes jotain. Ihan samanlainen kaaos meillä oli silloinkin, kun tulin takaisin laitokselta Vauvan kanssa. Kun ihmettelin sotkun määrää ja sitä, että mitä ihmettä sitten tehtäisiin, jos sairastuisin kunnolla, niin mies vaan totesi, että sitte pitäisi varmaan ruveta tekemään jotain kodin hyväksi. Sittenkö vasta? :O Onhan tästä puhuttu ja olen sanonut, että nyt kun olen kotona ja minulla on aikaa ja jaksuja hoitaa kotia, niin ihan mielelläni minä sen homman teen. Mutta että en todellakaan ollut kodinhoitokunnossa nyt parina päivänä, eikö silloin pitäisi ihan automaattisesti miehen tajuta tehdä edes jotain! Ei voi olla liikaa vaadittu, että mättää edes ruoantähteet roskiin (jep, ei kompostia) ja likaiset astiat astianpesukoneeseen. Huokaus, aavistelen, että kunhan joskus joudun palaamaan kotiin, koittavat vaikeat ajat. Oli miten oli, minä en kyllä sitten hoida yksin kotia työpäivien jälkeen - tai sitten tämä koti on yksin minun ja lapsien.

Peptidi- ja Gefilus-Tutteleiden D-vitamiinit

Päivän uutisissa oli tieto siitä, että erässä Tutteleita d-vitamiinimäärät olivat kymmenkertaiset normaalin verrattuna. D-vitamiinihan on siitä hankala vitamiini, että sen yliannostus kertyy kehoon. Voin vain kuvitella, miltä mahtaa vanhemmista tuntua, kun ei voi tietää, mitähän erää se viime viikolla lapselle annettu korvike olikaan. :(

Käsittämätöntä, että jokaista korvike-erää ei voida tutkia ennen kuin tuote lasketaan myyntiin. Korvike kun ei ole mikä tahansa elintarvike, vaan tuote, jonka tarkoitus on korvata puuttuva rintamaito vauvan ruokavaliossa eli jopa yksin taata vauvalle riittävät kasvun ja kehityksen edellytykset. Vanhemmilla itsellään ei ole mitään mahdollisuuksia nähdä päälle päin korvikkeesta, onko siinä ravintoaineita sopivasti vai onko tuote jotenkin viallista. Vaikka Suomessa tuotamme mielestämme turvallisia elintarvikkeita, korvikkeiden kanssa tuntuu sähkäyksiä sattuvat luvattoman usein. Milloin pakkauskone on viallinen ja korvike pilaantuu ennen aikojaan, milloin sattuu tälläinen vielä vaarallisempi virhe, jota ei mitenkään voi itse todeta tuotteesta.

Olisikin tärkeää, että myös Suomessa siirryttäisiin juhlapuheista käytönnön toimiin: oman äidin maito on aivan poikkeustapauksia lukuunottamatta lapselle parasta. Nykyisin terveydenhuoltokoneisto liian usein suhtautuu äidinmaitoon ja rintaruokintaan välinpitämättömästi, valitettavan usein neuvo imetysongelmien kanssa painiville perheille on korvike. Niin hyvä asia kuin imetys onkin, niin aina sekään ei suju ilman ongelmia - sopivalla tuella ja neuvoilla useimmat ongelmat ovat kyllä voitettavissa. Eikä Valion, tai kuka nyt korvikelinjan kulloinkin omistaa, tuotanto-ongelmat huolettaisi niin monia vanhempia kuin nykyisin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi,
Olen seuraillut tuota D-vitskujuttua blogissani, tässä linkki
http://blogit.claymountain.com/ike/

Anonyymi kirjoitti...

"Ei voi olla liikaa vaadittu, että mättää edes ruoantähteet roskiin (jep, ei kompostia) ja likaiset astiat astianpesukoneeseen."

Taitaa se olla, kun meilläkään ei tuota tapahdu ilman paria kehoitusta :P