tiistaina, helmikuuta 15, 2005

Autohöpinöitä TAAS

Esikoinen käy normaalisti hoidossa tiistaisin ja torstaisin tutulla hoitotädillä ja minä luuseriäiti vaan nukun pitkään ja elbaan vauvan kanssa. Mies vie Esikoisen aamulla töihin lähtiessään ja minä haen tytön päiväunien jälkeen iltapäivällä. Tämä oli suunnitelma tänäänkin, miehen osuus menikin ihan hienosti.

Puoliltapäivin postia hakiessani pistin auton piuhan päähän ajatuksena, että sisätilanlämmitin sulattaisi edes pahimmat auton päälle kinostuneesta lumesta. Käytän autoa keskimäärin kahdesti viikossa juuri esikoisen hoidosta hakuun, joten lumet kerkiävät kasaantua. Joka kerta kun raaputtelen lumia hikipäässä vannon, että jatkossa käyn sutimassa lumet jokaisen lumisateen jälkeen. Vielä näin ei ole tapahtunut, elän toivossa, että joskus opin olemaan fiksumpi.

Pakkasin vauvan talvitamineisiin ja turvakaukaloon kahden jälkeen. Heti autolle päästyäni huomasin, että auto on edelleen lumikuorman alla. Ei voi olla totta, lämmitys ei olekaan jostain syystä toiminut. Laitoin vauvan autoon ja kokeilin ajastinta ja piuhoja, mutta lämmitys ei lähtenyt edelleenkään käyntiin. Eipä mitään, ei auttanut kuin raaputella ja kauhoa lumet käsipelillä auton päältä.

Istun autoon ja starttaan, auto mokoma ei edes yritä käynnistyä! Valot palavat kojelaudassa, mutta siinä kaikki. Tarkistan vielä, että vaihde on oikein ja niinhän se oli tutusti P-asennossa, vaihdan vielä varmuuden vuoksi vapaalle ja yrittelin uudelleen. Ei niin mitään. Huoh, otan vauvan autosta ja menen sisälle soittamaan hoitotädille, joka lupaakin pitää Esikoisen hoidossa neljään asti, jolloin mies pääsee hakemaan. Kertoipa hoitotäti vielä senkin, että kun oli vähän ennen soittoani sanonut Esikoiselle, että äiti tulee hakemaan, oli tyttö sanonut, että ei lähde äidin mukaan. Great, autokrempan lisäksi hoitotäti on syrjäyttänyt äidin lapsen sydämessä. ;)

Vauva nukahtaa melkein heti ja vietän ylimääräistä laatuaikaa, aah! Mies tuo töistä tullessaan esikoisen, joka selittää innoissaan päivän leikkejä. Lämpiämättömyys selviää sillä, että mies ajoi kolarointinsa jälkeen auton toisin päin ja joutui pistämään pitkän jatkojohdon, jotta sai omansa lämpiämään... Selevä, ei tullut sitten mieleen palauttaa tilannetta siihen, mikä se on ollut jo kaksi vuotta? Auto taas ei käynnistynyt siksi, että koska ajelen näin lyhyitä matkoja, akku ei kerkiä latautua. Jep, olin valittanut radion kanavien hukkumisista ja parista käynnistymisvaikeudesta viime viikolla _ja_ diagnosoinut akkuongelmaa, mutta vasta nyt mies pisti akun lataukseen ja huomenna ilmeisesti kaikki toimii taas?

Autot, ei ihme, että miehet niitä niin rakastaa... Toimivat vähintään yhtä hyvin (lue huonosti) kuin suuret faninsakin...

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heh, sellasia ne miehet on ;D No, jospa se auto pirteämmin käynnistyisi kun akku on ladattu.

Kaleidoskooppi kirjoitti...

Jep, toimi taas kuin unelma. Harmillista kun en itse osaa näitä huoltotoimenpiteitä, hädin tuskin selviän tankkaamisesta... ;)

Mutta tämähän tarkoittaa nyt sitä, että mun on aivan pakko ajella välillä pitkiä reissuja, milloin tulen teille kahville? :D