Erittäin kivaa on tämä elämä. Kävin torstaina röntgenissä, turvotusta näkyi, mutta olin ilmeisesti sitten kuitenkin saanut keskiviikko iltana painovoimatyhjennksellä ontelot tyhjäksi lopulta. En ihmettele, räkää tosiaan sai niellä urakalla. :P Kurkku meni siinä lystissä kipeäksi, mutta oli aivan taivaallinen tunne, kun paineen tuntu poskista hellitti lopulta.
Lääkäri määräsi Azithromycin kuurin kolmeksi päiväksi. En sitten tajunnut siinä pullikoida, Exhän on joskus saanut nokkosrokon saatuaan itse Zithromaxia. Kaikki hyvin, kunnes eilen Exän iholla näkyi hentoa laikukkuutta. Ihanaa, se reagoi noinkin pieniin määriin mitä äidinmaito sisältää. Imetys siis seis.
Surffailin eilen illalla netistä lääkkeen puoliintumisaikoja ja erittymistä seerumiin. Juuh, kaikkea sitä netistä löytyykin. Aika kovat puoliintumisajat mokomalla onkin, jopa 2 vuorokautta. Toisaalta taas seeruminpitoisuudet laskevat nopeammin eli uskalsin tänä aamuna yli puolen vuorokauden tauon jälkeen taas imettää. Eihän tuo ihottuma mikään paha ole, ei se kutise eikä muutoinkaan ole kuin lievää laikukkuutta. Mutta hysteerisenä äitinä minua pelottaa, että mitäs jos jätkä saa rankemman reaktion ennen pitkää. :P Poikahan on edelleen räkäinen ja yskäinen omasta taudistaan eli todellakaan ei ole helppoa.
Yksi annos olisi vielä syömättä, ihan taatusti syön sen ja sitten taas kärvistellään ilman imetystä. Tosi rentouttavaa muuten tämä imetys, kiva tsekata koko ajan miten ipana hengittelee ja kytätä kasvojen ihoa, että tuleeko siihen mitään punotusta tai turvotusta. Ei jaksaisi.
Jotta onnea riittäisi, Essi oksensi äsken. Varmaan sen takia kun silläkin raukalla on kova yskä. Huokaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti