Eilen posti toi lopultakin kauan kaivatun Puerto Ricon. NYT kyllä hiukka väsyttää!
Kiva pieni vastoinkäyminen tuli koettua kun aloitin sääntöjen tavaamisen. Hmm, 3-5 pelaajaa! Kannattaisi varmaan aina perehtyä kunnolla pelaajalukuun... Mutta ei se mitään, ainahan voi soveltaa. Hetken pohdinnan jälkeen löytyi kolmekin tapaa pelata tuota kahdestaan:
1.) Otetaan neljä pelilautaa ja kumpikin pelaaja pelaa kahta.
2.) Otetaan kolme pelilautaa ja kumpikin pelaajaa pelaa omansa lisäksi vuorotellen yhden vuoron kolmatta pelilautaa.
3.) Pelin julkaisija on onneksi tehnyt myös omat viralliset sääntönsä kahdelle pelaajalle. Sääli kun niitä ei ole suomennettu, pitää joku päivä tehdä se ihan itse.
Peliä oli ihana purkaa ja irroitella palasia ja nappuloita. Ihan ensimmäinen paniikki iski jo siitä, kun selaili pelilaatikon materiaalia, erilaisia osasia on nimittäin paljon. On eri värisiä puisia nappuloita pari kourallista, pahvisia nappuloita on niitäkin paljon ja erilaisia. Sääntökirjaa voi todellakin sanoa kirjaksi, säännöt ovat pitkät ja monimutkaiset. Tavasin säännöt läpi ajatuksen kanssa ja vertasin niitä pelilaatikon sisältöön: erilaisten osasten joukkoon alkoi hahmottua jotain järkeä.
Illalla kun lapset lopultakin nukahtivat, aloin asettelemaan pelilauttaa ja välineitä järjestykseen. Ajattelin pelata yksikseni pari kierrosta ihan vain harjoituksen vuoksi, mutta Mies tulikin kaveriksi. Pelasimme ihan kokonaisen pelin neljällä pelaajalla, aikaa meni vaivaiset kaksi tuntia enkä ole ihan varma menikö kaikki aina ihan pilkulleen oikein sääntökirjan ahkerasta tavaamisesta huolimatta.
Kivaa oli. Puerto Rico on aivan erilainen peli kuin mitä olen ikinä pelannut. Peli on yhdistelmä erilaisten roolien pelaamisesta: uudisraivaamisesta eli viljelystä, uudisasuttamisesta, rakentamisesta, tuottamisesta, kaupanteosta, laivaamisesta ja kullankaivuusta. Jos nyt en unohtanut paria roolia. Erilaisia rakennuksia ja viljeltäviä riittää ja niinpä näin ensikertalaisena pelasimme vain, strategioiden luomineen vaatii varmasti aika monta peliä ja hienosäädön ymmärtämistä. Ehdottoman hyvä ostos, jonka uskon kestävän monta ja monta pelikertaa! Sitä tuli hiukan harmiteltua, että mistä löytää lisää peliseuraa. Peli olisi varmasti kaikkein parhaimmillaan, jos pelaajien määrä olisi aidosti 3-5. Tosin näin neljälläkin peliin tuli kivasti lisää strategiaa, kun piti edes vähän yrittää pelata yhteen omalla kahdella pelilaudalla.
Silmät ovat ristissä, meni tosiaan yli kahteen yöllä. Ja tänään pitäisi jaksaa maalata taloa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti