Tampereella

Maanantaina ja tiistaina olin työhön liittyvältä opintomatkalla Tampereellä. Ilman Miestä ja lapsia, A-luokan reissu siis. Tampere on minulle todella tuntematon kaupunki, mutta ajattelin kuitenkin elää vaarallisesti ja rohkaistuin matkaan ihan julkisilla.

Nooh, Express-bussi on vielä helppo nakki, mutta kaupungin sisäisen liikenteen kanssa olikin vähän hanskaamista. Huristelin reteesti perille linja-autoasemalle vain havaitakseni, että eihän se olekaan samalla myös kaupungin sisäisen liikenteen keskus... Aikaa oli, joten hyppäsin sitten paikallisbussiin ja palasin pari pysäkkiä takaisin päin. Tunsinpa itseni taas kerran tyhmäksi. Mutta en sentään ihan NIIN tyhmäksi kun kerran Helsingissä kun minun piti jäädä pois Lasipalatsin pysäkillä ja huristelin päätepysäkille asti. Siellä ystävällinen ratikkakuski tiedusteli vain, että missähän sun piti jäädä pois... No, oikea pysäkki lopulta löytyi ja pääsin perillekin.

Koulutus oli aika väsyttävää. Kammottavaa yrittää pitää silmiä auki, vääntelin jalkojani mitä ihmeellisimpiin asentoihin ihan vain hereillä pysyäkseni. Tehokkaampaa olisi ollut väännellä naamaa, mutta sitä en sentään iljennyt tehdä. ;D Tosin eipä siellä paljon tuttuja olisi ollut. Ja vaikka olisikin, niin kyllähän tutut jo tietää, että olen vähintäänkin puolihullu.

Majoittuminen meni mukavasti koulun opiskelija-asuntoon ja ilta sujuvasti shopatessa läheisessä kauppakeskuksessa ja saunoessa ilman lapsia. Ah mikä nautinto! Ei kitinää ja vikinää vaan rauhallista löhöilyä lämpimässä katsellen saunan ikkunasta puiden latvoja. Yökin meni ilman keskeytyksiä. Aika luksusta.

Se oli hiukka negatiivista, että jouduin pumppailemaan maitoa pois kolmeen otteeseen eivätkä rinnat silti olleet yhtä pehmoiset kuin Exän jäljiltä. Ex osaa kyllä huoltaa rinnat hyvään kuntoon. Heitin pois 4,5 desiä maitoa, yllättävän paljon kun miettii, että pumpulle ei välttämättä heru yhtä hyvin kuin mitä vauva heruttaa. Ja aikaakin tuhrautui, pumppaaminen on tosi tylsää!

Mies ja lapset tulivat hakemaan minua koulutuksen jälkeen, tarkoituksena oli shoppailla vähän Tampereella. Mokomat olivat vain 50 minuuttia myöhässä. Argh!!! Siinäpä sitten menikin jo hyvää shoppailuaikaa ja mies sai unohtaa Bauhaus-käyntinsä. >:I Oikein sille. Seuraavan kerran tulen takaisinkin bussilla, edes joku roti aikatauluissa!

Koti oli ihan kamalassa kunnossa, en käsitä miten vajaassa kahdessa vuorokaudessa voi saada aikaan sellaisen sotkun? Muutenkin melkein hypin kiukusta tasajalkaa, kun lopulta paikansin epämiellyttävän hajun lähteen. :P Mies oli jättänyt märän lattiarätin mytyksi vessan nurkkaan... Äly hoi! Mutta pääasia tietenkin, että koko poppoo selvisi hengissä. Tekee vaan huonoa näin äidin itsetunnolle, että Exällekin tuli ikävä äitiä vasta yöllä. ;) Mitä, enkö olekaan korvaamaton!