Jääkaappirunoutta

Mies sai joululahjaksi paketillisen magneetteja, joiden muodostamista sanoista ja kirjaimista voi taiteilla jääkaappirunoutta.

Uusi Sophie

Ikuisuustyöni Sophie numero kaksi valmistui lopultakin. Tekele on neulottu kahdella säikeellä, toinen on tummanvihreää ja toinen valkoista hahtuvaa. Ennen pesua kapistus näytti tältä. Ilmeisen ihmeellinen kun Exäkin sitä tutkii.

Pesussa värit sekottuivat ja tulos oli tämä:

Satuttava joululaulu

Jokusen vuotta sitten ostimme eräänä kesänä nipun joululevyjä alesta. Yksi levyistä oli Platinium Christmas -kokoelma, jolla joululauluja esittävät popparit Britneystä Backstreet Boysiin. Levyä olen kuunnellut siitä lähtien joulun alla, ihan ok kamaa. Nyt tänä jouluna levyltä erottui laulu, joka osuu ja sattuu. En ymmärrä, miksi en ole ennen koko laulua edes noteerannut. Toisaalta mietityttää, että jos joululaulu saa minut kyyneliin, olisiko aika tehdä testi... Ihan ehkäisystäkin huolimatta. ;)

CHRISTMAS SONG
(Dave Matthews)

She was his girl; he was her boyfriend
Soon be his wife; take him as her husband
A surprise on the way, anyday, anyday
One healthy little giggling dribbling baby boy
The wise men came three made their way
To shower him love
While he lay in the hay
Shower him with love love love
Love love love
Love, love is all around

Not very much of his childhood was known
Kept his mother Mary worried
Always out on his own
He met another Mary for a reasonable fee, less than
Reputable was known to be

His heart was full of love love love
Love love love
Love love is all around
When Jesus Christ was nailed to his tree,
He said "Oh Daddy-o I can see how it all soon will be
I came to shed a little light on this darkening scene
Instead I fear I spill the blood of my children all around."

The blood of our children all around
The blood of our children all around
The blood of our children all around
So the story goes - so I'm told
The people he knew were
Less than golden hearted
Gamblers and robbers
Drinkers and jokers, all soul searchers
Searching for love love love
Love love love
Love love is all around

Preparations were made
For his celebration day
He said "Eat this bread think of it as me,
Drink this wine and dream it will be
The blood of our children all around"
The blood of our children all around
The blood of our children all around
The blood of our children all around

Father up above, why in all this hatred have you filled
Me up with love
Fill me love love love
Love love
And the blood of our children all around.

***
Laulu on suorastaan julma, niin rakkautta kuin vertakin. Mutta mitäpä kristinuskon syvin olemus olisikaan, verta. Niin suurimman uhrin sovitusverta kuin tuhansien viattomien turhaan vuodatettua verta. Laulu ei todellakaan ole mikään perinteinen joululaulu, vaan melkeinpä lakonisella äänellä esitetty luritelma. Ei tonttuja missään, ei yleensä joululauluihin eksyvää paatosta. Inhoan sydämeni pohjasta uskonnollisella paatoksella esitettyjä joululauluja, inhoan moralisointia tyyliin laps' hankeen hukkuu ja inhoan oopperalaulajien ylikoulutetulla äänellä raiskaamia joululauluja. Kaipaan joululauluihin raikkautta, tonttulaulujen meno ja meininki on mukavaa. En tiedä kaipaanko Dave Matthewsin joululaulua...

Tuo laulu herättää myös ärtymystä. Minua ärsyttää kiiltokuva-Jeesus, jota kaikessa uskonnollisessa kuvastossa tuputetaan. Jotenkin Daven joululaulusta esiin putkahtaa kaikkea muuta kuin lässy-Jeesus, joka patsastelee vaaleahko tukka järjestyksessä alati laupea ilme kasvoillaan. Hyi yök! Siis haloo, Jeesus oli lähi-idästä, eiköhän tuo miekkonen näyttänyt ehkäpä jopa arabilta. Tummat hiukset, ruskea tukka (koskaan niitä hylkäisi en ;D). Jätkä oli puuseppä, joten raskas työ oli varmasti kasvattanut lihaksia vähän toiseen malliin kuin kuvituksen kukkakeppi-honkkelilla on. Käsissäkin oli varmaan känsiä. Ja kun laulussa tullaan ristiinnaulitsemiskohtaan, niin jopas vain itkettää. Kukkakeppi ei paljon tunteita herätä, mutta että oikea lihaa ja verta oleva ihminen naulittaisiin ristinpuulle. Tuskaa, hikeä ja verta. Vihaa, rakkautta.

On lapsi syntynyt meille ja poika annettu on.
Hänessä elämän löysin, Jumalan suosion.

Ja se toinen puoli. Voi meitä, millainen lahja on jokainen pieni pojan- tai tytönpallero, jonka saamme. Puhumattakaan siitä yhdestä, jonka muistoksi joulua vietämme. Joulu on ihana valoisa hetki keskellä talven synkkyyttä, joulun Herra voi olla valo koko elämässä eikä vain pieni hetki. Mutta pitikö siitä tehdä niin kipeä laulu?

Työt kummittelevat

Kävin maanantaina moikkaamassa työpaikalla sijaista, hän oli viimeistä päivää töissä. Tuntuu uskomattomalle, että jo tammikuun alussa pitää jättää tämä leppoinen kotiäidin elämä ja palata hullunmyllyyn. Aamulla herätys, äkkiä jotain suuhun, lapset ylös ja pukeminen ja hoitoon kärräys. Onneksi sentään ei tarvitse syöttää kotona vaan syövät aamupalan vasta hoidossa! Siinä sitä olisi yksi stressinaihe enemmän.

Työpäivän jälkeen kotiin, mies onneksi hakee lapset, kun pääsee vähän aiemmin. Äkkiä pötyä pöytään, järjestelyä, pyykkäystä, lasten kanssa olemista... Ilta tulee aivan liian pian, lasten unitaistelut ja lopulta itsekin sänkyyn nukkumaan. Ja taas sama rumba alusta seuraavana päivänä. Ei mitään herkkua.

Onneksi sentään hoitoasiat ovat järjestyksessä, Ex-Vauva menee samaan hoitopaikkaan missä Essikin on ollut koko tämän ajan. Hoitotäti on ihana, uskon että alkuhankaluuksien jälkeen Exin sopeutuu hyvin hoitoon. Äidin ikävä voi kyllä olla aluksi hankala, en ole ollut erossa pikkutakiaisestani kuin maksimissaan tunteja ja yhden yön sappileikkaukseni takia. Ex on lopultakin oppinut juomaan auttavasti lasista, hyvällä tuurilla vettä voi hurahtaa kupuun jopa desinkin verran. En nähnyt mieltä opettaa noin isoa poikaa nokkamukille saati tuttipullolle. Kotonahan suurin osa nesteytyksestä tuli ja tulee vieläkin tissistä, vettä poika juo sitten lisänä. Hoidossa juotavaksi vaihtunee lehmänmaito ja sekin on ihan hyvä niin.

Essin kanssa ollaan juteltu jo parisen viikkoa, miten Essi ja Ex menevät kohta yhdessä hoitotädille joka päivä. Äiti kun ei enää ole kotona, vaan menee töihin. Essi odottaa innolla sitä että saa pikkuveljen mukaansa... Milloinhan totuus valkenee, ei välttämättä ole aina kivaa joutua jakamaan myös hoitotädin huomio pikkuveljen kanssa? ;) Sinänsä on hyvä, että Exällä on ainakin yksi tuttu ihminen eli oma sisko hoidossa. Hoitotätiin Ex on hiljakseltaan hieronut tuttavuutta koko syksyn ajan. Kun käyn hakemassa Essiä hoidosta, aika usein annan Exän tehdä pienen tutustumiskierroksen hoitotädin luona, joskus Ex jopa antaa tädin sylitellä. :) Eipä Ex sitä tiedä, että hoitotäti kuuli pojan syntymähuudot puhelimessa. Essi kun oli hoitotädillä hoidossa ja yritti soittaa juuri h-hetken aikana siitä, että ottaa Essin mukaansa kyläilemään. Kun mies sitten soitti hetken päästä, niin Ex lauloi juuri elämänsä ensimmäistä puolen tunnin konserttoa.

Muistan miten pelkäsin töihinpaluuta Essin jälkeen. Eniten sitä, miten Essi pärjää ja toisekseen sitä, miten itse pärjäisin töissä. Nyt en hirveästi jännitä Exän puolesta, mutta jonkun verran mietityttää miten töissä pärjään. Tämän vähän yli vuoden aikana on tullut hirveästi muutoksia, en varmasti heti pysty antamaan täyttä työpanostani. Mutta eiköhän siitäkin selvitä, hölöttää osaan edelleenkin ja sitähän nuo töissä tuntuvat eniten kaipaavan. ;) Atk-hölön tärkein tehtävä lienee tarjota kuunteleva korva ja myötätuntoa...

Testit on iloni

This Is My Life, Rated
Life:	7.6
Mind:	6.2
Body:	5.5
Spirit:	6.8
Friends/Family:	6
Love:	9.1
Finance:	7.6
Take the Rate My Life Quiz

Vai että rakkauselämän tulos on keskimääräistä parempi sanoo testi. Mitä tässä nyt uskoisi, rakkaustestistähän tuli Innocent love... Onkos mulla nyt raakile vai kypsä rakkauselämä? Montako testiä pitää tehdä jotta tulos valkenee? ;)

Äidillä on paremmat eväät!

Olen useaan otteeseen tainnut täällä blogissakin valitella Ex-Vauvan haluttomuutta syödä kiinteää ruokaa. Puurosta, viilistä ja tuoreista vihanneksista poika kyllä tykkää, mutta varsinaiset kulinaristiset luomukset lihamakaronilaatikkoa lukuunottamatta jättävät herkkusuumme valitettavan kylmäksi.

Huomaavaisesti keittelin lapsille makaronia ja jauhelihakastiketta, meille aikuisille oli vähän tulisemmin maustettuja Hornetteja. Virhe! Ex-Vauva katseli kieli pitkällä lautastani ja nappasi sieltä itselleen oman Hornetin. Aluksi herkku oli liian kuuma, joten Mies vaihtoi omalta lautaseltaan viileämmän siipipalan Exän iloksi. Ex oli mielissään, imeskeli nahkaa ja jäysti kaiken lihan pikkuhiljaa. Luitakin poika imeskeli, mausteisuus on ilmeisen in?

Herkkusuumme syö koko naamallaan ja usein myös ilman paitaa... Voi vain arvailla miksi. ;)

Joulu pakkaa päälle...

...kuin se kuuluisa juna eräässä Elman postauksessa. ;)

Joululahjat on onneksi hankittu ja paketoitu. Vain yksi lahja on vielä saapumatta, toivottavasti se tulee jo ensi viikolla. Olen jälleen kerran hyödyntänyt nettikauppoja hankinnoissa, kierteleminen täysissä kaupoissa ei hirveästi kiehdo. Tosin kävimme kyllä ihan oikeilla jouluostoksilla jo monta pyhää sitten. Essi sai itse valita, mitä halusi. Pojat kun siinä olikin kova jobi, Essi olisi halunnut kaiken. Lopulta Essi kuitenkin valitsi Disneyn Ariel-nuken, tyttö kun rrrrrakastaa merenneitoja. Onneksi samainen merenneito-fani nukahti kotimatkalla ja saimme hilattua ostokset piiloon ennen Essin herättelyä. Kotona olikin sitten edessä suuri show siitä mihin Ariel on hävinnyt!?!

Essistä oli myös iso apu muiden joululahjojen pakkaamisessa, neiti valitsi paperit ja nauhat ja piteli paketteja koossa teippaamisen ajan. Sekin oli hirveän tärkeää mikä paketti on menossa kullekin. :) Essin ja Ex-Vauvan paketit pakkasinkin sitten salaa, ypöyksin nyyh...

Tajusin vasta viime viikolla, että laatikothan voi kuulemma myös pakastaa! Tämä helpottaa suunnattomasti joulustressiäni, eilen kauppareissulla ostelin punaista maitoa ja kuohukermaa eli kohta olisi tarkoitus polkaista kone käyntiin. Ajattelin myös leipoa ja raakapakastaa karjalanpiirakat etukäteen. Yleensä teen ne vasta jouluaamuna, mutta kun tänä vuonna meille on tulossa vieraita, joiden passaaminen voi viedä aikaa, niin lienee fiksumpaa tehdä kaikki mahdollinen etukäteen. On se vaan mielenkiintoista, että riippuen siitä ketä on tulossa, saa joko elää ihan omaa elämää tai sitten pingottaa ja passata. Meille kun tulee välillä semmoisiakin vieraita, jotka jopa jättävät poistuessaan kaiken siistimpään kuntoon kuin mitä heidän saapuessaan oli. Sitten on näitä, jotka valittavat jälkikäteen epävieraanvaraisuudesta, vaikka parhaansa olisi tehnyt ja selittänytkin, että oli vähän vaikeaa järjestellä kun lapsella oli paha päivä...

Piparitalkoot on ensi viikonloppuna, rakastan varsinkin piparitaikinaa. Valmiista lopputuloksesta viis! Ostin eilen muumimuotteja, voisi kokeilla tehdä pari Niiskuneitiä, Muumipappaa ja Haisulia piparitaikinastakin.

Joulu on kyllä ihanaa aikaa, kaikesta etukäteispuuhastelusta huolimatta. Ja puuhastelun vuoksikin. Kaikkein tärkein puuhastelu on jouluaaton kuusenkoristelu, jos en saa koristella kuusta, tuntuu kuin joulua ei olisikaan. Meillä on jo monta vuotta ollut muovikuusi, se on kätevä lapsiperheessä, kun ei tarvitse seuraavaan juhannukseen asti nyppiä neulasia sukista. Minun joulukuuseni on tupaten täynnä koristeita... Tosin aito olisi tässä suhteessa fiksumpi valinta, siihen kun saa upotettua vieläkin enemmän koristeita. Joka vuosi ostan aina uusia koristeita ja tässä vaiheessa saisin koristeltua ainakin kaksi joulukuusta. Tämä on tauti!

Mikä miehissä mättää?

Monikin asia, mutta tänään kiehahdin vain yhdestä asiasta. Naisen muisti on onneksi armelias, jos muistaisi kaikki ketuttavat asiat, voisi pian kiehahtaa niin, että tuo ympäriinsä kävelevä luomakunnan kruunu, jota myös ääliöksi kutsutaan, pääsisi pian kävelemään leppeämmille lehtomaille.

Tänään piti laittaa ruoaksi mantelilla kuorrutettua kuhaa. Kasailin aineksia ruanlaittoa varten ja huomasin, että mantelilastuja on aivan liian vähän. Mainitsin miehellekin, etteivät mantelilastut riitä. Mies totesi, että kyllä ne riittää! INHOAN sydämeni pohjasta sitä, että ääliö-mieheltäni kyllä riittää asiantuntematonta kommettia asioihin, joista hän ei tiedä yhtään mitään. Ikuna ei ole mantelikuhaa laittanut eikä edes katsonut kuinka paljon mantelilastuja siinä puuhassa kuluu, mutta silti löytyy mielipide, että mitä huolit, riittää ne. Ymmärtäisin, jos olisin syytellyt ukkoa manteleiden riittämättömyydestä, mutta kun siitäkään ei ollut kyse. Moka oli yksin minun.

Pikku juttu juu, mutta kun näitä vastaavia tällä ääliöllä riittää. Oikeista asioista saa nyhtää mielipiteitä tongilla, mutta niistä mistä jätkällä ei ole mitään aavistusta kyllä sataa "asiantuntevia" neuvoja.

Ja vaikka käyttelin mantelilastuja tosi säästeliäästi, niin loppuivathan ne. Tietenkin, näkihän sen sokeakin, että kahden kuhafileen leivittämiseen tarvitaan vähän muutakin kuin kourallinen mantelilastuja... Tai sokea ehkä, ääliö-mieheni ei.

BB - onneksi se loppui

BB loppui jo torstaina, mutta vasta nyt sain itsestäni edes sen verran irti, että kirjoittaisin edes pari riviä. Perttu sitten meni voittamaan, voi plääh! Joku viisas joskus sanoi, että kansa valitsee omannäköisensä voittajan. Voi apua, en minä tahdo olla vanhoja (huonoja) herjoja heittelevä showmies!

Tupla-plääh vielä sille, että Perttu-fanit saivat juntattua tahtonsa läpi. Semminkin kun käytös on ollut todella ala-arvoista. Sen vielä ymmärrän, että omaa suosikkia kehutaan ja suosikin virheitä pyritään loiventamaan. (Tosin aika typerää sekin, minua ainakin lämmitti Pertun kiukkukohtaus - ihanaa, että miehestä välillä löytyi muitakin sävyjä kuin tyhjän nauraminen.) Mutta onko fanittamisen kääntöpuolena ihan pakko olla muiden haukkuminen ja suoranainen p*skan heitto? Ihan aikuisten oikeasti?

Aionkin seuraavaksi missiokseni ottaa kännykät pois alle 18-vuotiailta tai vaihtoehtoisesti niin tiukat saldorajat, että keskenkasvuiset pysyvät poissa pilaamassa päivän. Lapset olkoot hiljaa kun aikuiset päättää _tärkeistä_ asioista!

Suurin yllätys finaalissa oli se, että Antti tippui ensimmäisenä. Olin ihan TÄH??? Antin koosteelle sai nauraa, huokasin jo helpotuksesta, että älyttömät kikkelin vilauttelut oli jätetty pois - ei sentään, niille oli oma koosteensa. Oliko ihan pakko? Antin vilautella ja Subin näyttää?

Tiina Tinderella tuli toiseksi, aika ylläri. Mutta hienosti Tiina haastattelun hoiti. Niinhän se on, että joskus tulee vähän tehtyä höpsösti, mitäpä sitä suotta puolustelemaan. Hyvä Tiina! Jos olisin feministi, niin saattaisin jopa mainita, että miehiähän pitää höykyttää... Mutta ei, ei pidä. Vieraita miehiä nimittäin, omalle saa kiukutella ihan niin paljon kuin sielu sietää. ;)

Toivonpa totisesti, että seuraava BB tarjoaa vähän enemmän kuin tämä ensimmäinen. Että kaikkia mielenkiintoisia ihmisiä ei äänestettäisi pois heti kärkeen ja että fanittaminen jakaantuisi tasaisemmin eri asukkien kesken. Saahan sitä toivoa, mihinkäs me suomalaiset juntit vuodessa muututtaisiin...

BB tylsistyttää täysillä

Mielenkiintoni BB:iin sammui aika täysin, kun Mika lähti talosta. Aika
ihmeellistä, Mika kun ei ole ollut mulle mikään suosikki sinänsä.
Jotenkin vain taloon jäänyt nelikko tuntui kannaltani äärimmäisen
tylsiltä ihmisiltä. Kitinäsiskot Terhi ja Tiina ja Kummeli-humoristit
Antti ja Perttu - evvk.



Terhistä päästiin eroon sunnuntaina, eipä tule ikävä. Aika kiva
tunnelmanpilaaja neitonen oli ne hetket mitä BB:ia jaksoin seurata
viime viikolla. Minne jäi tehtävissä tsemppaava Terhi? Ei kai nyt
naistenvaivat voi noin paljon muuttaa? Ja vaikka itsekin saatan olla
tosi pilkunviilaaja, niin rajansa silläkin: Ei toisen ihmisen joka
sanaa kannata negatiivisesti tulkita. Terhin asenne Antin sanomisia
vastaan oli ihan ihmeellinen!



Nyt talossa jatkavat Tiina, Perttu ja Antti. Toivon, että Antti
voittaa. Edelleen siitä syystä, että olisi ihana katsella Perttu-fanien
repeilyä... Aion uhrata Antille tasan yhden äänen, se on paljon
tämmöiseltä köyhimykseltä.

Uusi Onni

Pitäisi tehdä paljonkin lisää vaippoja, koska Ex-Vauva on menossa
hoitoon tammikuussa, mutta enpä vaan saa aikaiseksi. Lyckan-kankaasta
tehty vaippa kuitenkin valmistui tänään. Ihan kiva siitä tuli kun
saumuroi reunan keltaisella eikä yhtään tyttömäinen. ;)

Olen siirtynyt blogaamisen sijasta testeihin, nyt vuorossa Rakkaus

Pitihän se rakkauskin testata, kun kerran Kotikarusellikin...

Innocent Love
Awwwww, you guys are so cute together! ^_^ You're
in what some would call the "puppy
love" stage. You guys probably haven't
been together all that long and you still get
those butterflies when you see him. Everything
is new and happy and bright. At this stage
there isn't a cloud in the sky.

What Kind of Love are You in? (Beautiful Romantic Pics!)
brought to you by Quizilla

***

Auts, osui ja upposi! :D Missähän kohtaa vastasinkaan väärin... Kun
tuskin nyt 7 vuotta yhteistä taivalta nyt enää kovin lyhyt matka on? ;)

Katsokaa nyt miten nätti olen! ;)

MamaRosan innoittamani piti tehdä hauska testi.
Taatakseni testin reiluuden valitsin tietenkin laajasta lärvikuva
valikoimastani kaikkein ryvettyneimmän otoksen. Niitä tosin on vaikea
löytää... Kuvia nimittäin, pakoilen kameraa todella tehokkaasti. :)
Mutta tässä tulos, olen tosi kuuma misu (niistä prosenteista ei tartte
välittää ja se, että joukossa on muutama miespuolinen lärvi johtuu ihan
vaan siitä, että testi on vielä beta...)

JA VOI DÄÄM, eikös saitti just alkanut takkuilemaan, kun piti julkistaa tiedot tänne. Lisään ne sitten myöhemmin... joskus...

Penelope Cruz 61 %



Emma Watson 54 %


Elisha Cuthbert 53 %
Spencer Tracy 50 %
Hilary Duff 47 %
Asia Argento 46 %
River Phoenix 45 %

Synttäripäivätesti

Your Birthdate: June 5

You have many talents, and you are great at sharing those talents with others. Most people would be jealous of your clever intellect, but you're just too likeable to elicit jealousy. Progressive and original, you're usually thinking up cutting edge ideas. Quick witted and fast thinking, you have difficulty finding new challenges. Your strength: Your superhuman brainpower Your weakness: Your susceptibility to boredom Your power color: Tangerine Your power symbol: Ace Your power month: May

What Does Your Birth Date Mean?

Voi ei - Mika!

Ehdottomasti kaikista jännittävin häätöäänestys huipentui siihen, että Mika jätti talon. Mies teki sen omaan huumorintajuiseen tapaansa, varsinkin Mikan highlightit olivat ehdottomasti parhaat tähän astisista, nauroimme molemmat miehen kanssa niille. Mikahan todella rokkaa!

Mika nimesi voittajaehdokkaikseen Antin ja Tiinan, mielenkiintoista nähdä mitä sanottavaa Mikalla on asiaan huomenna BB Extrassa ja chatissa sen jälkeen. Ilmeisesti talon sisällä ei ole aavistustakaan Perttu-hysteriasta - ja miten voisikaan olla, kun äänestysprosentit eivät ole tiedossa.

Oli kyllä harmillista, että Pertun pudotus jäi niin lähelle. Mutta eipä mitään, peli jatkuu. Lopullinen taisto käydään Pertun ja Antin välillä, jos ihmeitä ei tapahdu ei tytöillä ole mitään jakoa tapahtumiin. Voittipa kuka tahansa loppunelikosta, niin taatusti on voittonsa ansainnut. Perttukin - vain fanit eivät. ;)

Jännitystä BB:ssa

Kohta alkaa pudotus, häätöuhan alla ovat Perttu, Mika ja Tiina. Harmillista, en osaa ollenkaan päättää kenen pitäisi tippua.

Pertun putoaminen oli äärimmäisen tyydyttävää syystä, että olisi hilpeää seurata Perttu-fanien repeämistä ja tuskaa foorumeilla. Vahingonilo ON paras ilo! Perttu itse on ihan kiva poika, jota vastaan minulla ei ole mitään. Mutta ne fanit...

Tiinan tippuminen olisi tyydyttävää siksi, että prinsessan ilmeet olisivat mielenkiintoista nähtävää. Muutenkin minusta tuntuu, että talossa meininki vapautuisi, jos Terhi pääsisi kuningattareksi paistattelemaan poikien ihailun parrasvaloissa yksin. Niin kuin alusta asti tietysti olisi pitänyt ollakin... ;)

Mikan tippumisen hyvä puoli olisi se, että finaalista tulisi mielenkiintoisempi. Jos finaalissa ovat sekä Mika että Antti, on liian ilmeistä, että äänien hajaantumisen takia Pertun voitolle ei paljon kapuloita olisi heitettävissä... Mikaa en jäisi kaipaamaan, mies on aika vaisu.

Säälikäämme isiä

Kaleidoskoopin sääli-teema jatkuu, tällä kertaa laajennan säälin kohteita Tiina-prinsessasta kaikkiin suomalaisiin isiin. Vähän yli viikko sitten Ilta-Sanomin Plussa-liitteessä oli syväluotaava analyysi siitä, miten seksin puute piinaa nuoria isiä. Olen märehtinyt lukemaani siitä asti ja tässä vaiheessa Kele-Kalen käyrä on niin korkealla, että voisin kirjoittaa muutaman sanasen aiheesta itsekin.

Jutun suuri uutinen oli se, että yli puolet pikkulasten isistä ei saa kotona tarpeeksi tai ollenkaan seksiä. Yli puolet tarkoittaa siis sitä, että vain 41 % pikkulasten isistä ovat tyytyväisiä seksielämäänsä. Valitettavasti juttu ei kerro, kuinka paljon lapsettomista, parisuhteessa elävistä miehistä potee samaa rampauttavaa ongelmaa. Sekin jää kokonaan valottamatta, kuinka iso osa naisista kärsii seksin vähyydestä tai puutteesta. En edes pistä pientä päätäni aluelle laatu... Mutta hei, eihän se ole ollenkaan tärkeää, miten naiset ja äidit asian kokevat!

Neuvoloissa pitäisi puhua enemmän parisuhteen seksiasioista, sanoo tutkija Nina Halme. Varmaan vähän samaan tyyliin kuin muutenkin raskaudesta ja vauvanhoidosta? Neuvola jakaisi varmasti mielellään Durexin rahoittamia mainoslappusia, joissa soseohjeiden ja taulukoiden sijaan opastettaisiin asentoihin ja apuvälineisiin. Taulukoita ei sovi unohtaa, joten seksin normimäärästä saisi varmasti upeat taulukot!

KELE!

Mun säälini todellakin on isien puolella, jotka joutuvat puutteensa vuoksi kitumaan, käymään vieraissa tai pistämään suhteen ei-antoisaan naiseen totaalipoikki. Pitäähän miehen seksin puutetta ymmärtää! On se vaan tosi kumma, jos muuttuneen vartalonsa, vauvan vaatimusten ja univelan kanssa painiva nainen ei saa itsestään irti edes sen vertaa että täyttäisi auliisti miehensä seksuaaliset tarpeet. Jokainen nainen tuntee varmasti itsensä superseksikkääksi tikit alapäässä ja rinnat maitoa tursuen, puhumattakaan välittömästä virittäytymisestä seksitaajuudelle juuri kun on saanut lapset nukkumaan... Kyllähän siinä nukutuksen ja pyykkirumban välissä kerkiää loistavasti harrastaa tunnin monipuolisen seksisession.

Hillitsen pienen äänen, joka sisälläni piipittää, että ehkä pieni osa seksin puutteesta voi langeta naisen sydämettömyyden sijasta myös miehelle. Minkäs se mies naisen hormoneille mahtaa, mutta ehkä jotain arjenpyörittämiseen kuitenkin. Ehkäpä nainen saattaisi jopa lämmetä miehelle, joka osallistuu pienten taimien kasvattamiseen ja arkeen tasa-arvoisesti naisen rinnalla eikä vajoa kaljapullo kourassa sohvakoristeeksi. Ei parisuhteen viilenemisen ja seksin puutteen ainoa syyllinen voi millään olla nainen! Vai tuleeko se kenellekään kovin suurena yllätyksenä, että jos mies joutuu olemaan ilman niin samoin joutuu myös nainen? Mutta hei, unohdin jälleen kerran että vaikka vaimon kuuluu olla syntisen seksin ylipapitar niin se on vain pintaa. Kunnon nainen ja äiti ei pidä seksistä. Silmät kiinni ja uhraudu isänmaan hyväksi.

Onneksi meillä on IS, en olisi ehkä tiedostanut tätäkään polttavaa ongelmaa ilman sitä. Minä säälin kaikki puutteessa kärsiviä isiä, säälin ja suren. Miehet, älkää lisääntykö! Voi muutama pano jäädä väliin. Pitää muistaa mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä - ja sehän on miesten ala-aivot.

Prinsessan painajainen

Uusi viikko, uudet nimeämiset, uudet rangaistukset ja uusi viikkotehtävä - BB:ssa tuntuu tapahtuvan nyt paljon

Häätöuhan alla ovat nyt Tiina, Perttu ja Mika. Mielenkiintoista! Olin yllättynyt siitä, että Mika tuli nimetyksi, vieläpä Tiinan ja Terhin kahdella äänellä. Tiina paljasti perusteluissaan olevansa uskomattoman pitkävihainen, pisteiden syy kun oli Mikan sikailut Pertun synttäreiden aikana. Toisaalta ehkäpä kun talossa väki koko ajan vähenee, myös nimeämissyitä joutuu etsimään kauempaa. Perttu sai jokaiselta kilpailijalta yhden äänen, yllättävän yksimielisiä ovat. Syynä lienee Pertun taitamattomuus sosiaalisissa tilanteissa, vitsit eivät vain aina riitä, välillä tarvittaisiin myös enemmän.

Tämän viikon viikkotehtävänä on tehdä Big Brother -patsas. Maanantaina jokainen kilpailija teki oman ehdotuksensa BB-patsaaksi taikataikinasta. Poikia tehtävä ei hirveästi miellyttänyt, jokainen tuntui kokevan riittämättömyyttä luovuuden ja kädentaitojen suhteen. Tiina ja Terhi yrittivät vakuuttaa, että jokainen kyllä osaa. Muistipa Tiina vetää vielä keskusteluun vanhan kinansa Minnan kanssa. Minna kun oli sitä mieltä, että ei osaa piirtää ja Tiina sitä mieltä, että jokainen kyllä osaa. Jännä miten Tiina jaksaa edelleen kantaa kaunaa viikkojen takaisesta sanailusta, semminkin kun aivan selvästi toinen puhui aidasta ja toinen aidanseipäästä.

Terhin patsasehdotus voitti ja BB varusti poppoon suojavarusteilla ja kiventyöstövälineillä: 12 tonnin pihakivestä pitäisi taivutella patsas torstaihin mennessä. Aikas kovan jobin BB kilpailijoille lykkäsi. Oli ilo katsella, miten Terhi tarttui tehtävään ja porasi reippaasti. Terhi jaksaa yllättää toisaalta olemalla mukavan reipas ja innostunut tehtävästä kuin tehtävästä ja toisaalta seilailemalla ristiin rastiin ihmissuhteiden aallokossa. En kyllä millään pysty päättämään onko neito lintu vaiko kala vaiko jotain ihan muuta.

Tiina sujautti sunnuntaina Timon taskuun terveiset poikaystävälleen Juhalle eli itsetekemänsä pupusen. Talostahan ei saa viestittää ulkomaailmaan, joten sääntörikkomus oli selvä. Eilisessä realityssa näytettiin Tiinan kiemurtelua päiväkirjahuoneessa, kun BB kovisteli oliko sääntörikkomus tahallinen vai ei. Oli ja ei, oli Tiinan vastaus. Ymmärrän kyllä hyvin, että välttämättä aina kaikki säännöt eivät muistu mieleen ja ehkäpä pupusen lähettäminen rakkaalle tuntuu tosi pieneltä asialta. Koomista asiassa on lähinnä se, että Tiina on aikaisemmin kovin sanoin arvostellut sääntörikkojia, säännöt on Tiinan mielestä selvät ja niitä pitää noudattaa. Rikkurit ulos, niin kaikilla on kivempaa.

Rangaistukseksi BB langetti jälleen kerran mielenkiintoisen viritelmän: Kaikki muut paitsi Tiina joutuivat nukkumaan viime yön ulkona. Valitettavasti minusta tuntuu vähän siltä, että rangaistus meni oikeasti vähän hukkaan. Tiinaa ei välttämättä hirveästi liikuta muiden epämukavuus, joku toinen olisi saattanut olla enemmän pahoillaan siitä, että toiset joutuvat kantamaan omien rikkeiden seuraamukset. Oli mielenkiintoista katsella, miten ulos joutuneet sanailivat ja pärjäsivät keskenään ilman Tiinaa - esimakua ensiviikosta? Terhi pärjäsi ihan mainiosti poikaporukassa, ei välttämättä huonokaan juttu, jos Tiina häädetään.

Ulkona oli varmasti epämukavaa ja kylmääkin, Tiina suunnitteli illalla tekevänsä muille hyvitykseksi aamiaista. Kaunis ajatus ei valitettavasti toteutunut, Tiina heräsi vasta siihen kun muut jo kömpivät sisään. Ilkesipä vielä valitella nähneensä yöllä painajaisia. Säälikää nyt kaikki Tiinaa, joka näki painajaisia sisällä lämpimässä kun muut palelivat ulkona...

Hupsista, Timo putosi

Niinhän siinä sitten kävi, että Timo tippu eilen BB:sta. Sääli, mieluummin olisin suonut tippujaksi tylsäksi ja itsekeskeiseksi kilpailijaksi osoittautuneen Tiinan. Kiintiönaisten pitämistä kisassa en suosi sitäkään, joten kaikinpuolin tylsä ratkaisu. Mutta turha valittaa kun en edelleenkään viitsi äänestää.

Big Brotherilta oli oiva veto pistää kilpailijat nimeämään heti lähtyksen jälkeen seuraavat häätöehdokkaat. Tänään maanantaina selvisi, että uhan alle joutuvat Tiina, Mika ja Perttu. Yllättävää, että Terhi ei edelleenkään joutunut häätöäänestykseen, vaikka näin ruuduntakaa näyttää siltä, että Terhi kieroilee minkä ehtii. Mikan joutuminen äänestykseen tyttöjen äänillä oli iso yllätys sekin. Nämä perustelut on PAKKO nähdä, joten istun naulittuna television ääressä illan Realityn aikana. Muutenkin kilpailijat viipyivät kaikki todella pitkään päiväkirjahuoneessa.

Viime viikon viikkotehtävähän onnistui. Parhaiten tehtävästi selviytyi mielestäni Mika, joka oli ensikertalaisuudesta huolimatta kelpo radioääni. Ei Tiinakaan huono ollut, en vain henkilökohtaisesti kestä kuunnella murretta radiosta. Terhi oli yllättävän huono, kun ottaa huomioon, että neidillä oli uutiset sanasta sanaan kirjoitettuna edessään ja lisäksi harjoitusta oli takana eniten kaikista kilpailijoista. Jännitys kuului äänestä ja tekstin ymmärrettävyys kärsi omituisista tauoista muutoin puuroutuvan lukutavan keskellä. Perttu selvisi paremmin kuin odotin, Timon musiikkivalintojen sirpaleisuutta en kyllä huomannut. Ihanhan tuo kuulosti tyypilliseltä Radio Nova kamalta, mitähän lie BB ajatellut. Antti on vähän turhan lepsu johtaja, niin armeijatehtävässä kuin tässäkin.

Subin BB-foorumin loppuviikon polttava kysymys on ollut, onko foorumille tullut Pierunydin (ja Pierunydin2) todella Iina ja Hanna kuten he väittävät. Vakuutuin jo ensimmäisen (jo aikaa sitten poistetun) Kröhöm-ketjun luettuani siitä, että aitojapa ovat. Myös irkistä löytyi henkilö joka osasi antaa 100 % että näin todella on (vilkuttaa Teinarille). Tytöt osoittivat jälleen kerran huumorintajunsa ja kykynsä asettua asioiden yläpuolelle. Ihailtavaa! Ja tänään huomasin, että Hanna oli vastannut foorumilla mun viestiini. Oooh! Vau! Näin sitä vanha kyynikkokin menee ihan pikseleiksi ihastuksesta!

Uusi viikkotehtävä tuli jo, tällä kertaa pitää tehdä patjas arvoisasta Big Brotherista. Juuri nyt kilpailijat muotoilevat jokainen mallia taikataikinasta, BB päättää (ja palkitsee) parhaan, joka toteutetaan. Vielä ei ole tietoa mistä materiaalista ja miten lopullinen patsas valmistetaan. Jospa tämä olisi nyt tyttöjen kaipaama tyttöjä suosiva tehtävä? ;)

Ex on silkkaa rautaa?

Muistin maanantaina lopultakin tilata Ex-vauvalle ajan 1-vuotisneuvolaan. Tätsy vieläpä kyseli milloin suuri juhlapäivä on, johon oli pakko myöntää, että ajat sitten jo... Mehän ollaan koko ajan käyty näitä vähän myöhässä, ihan jo silloin kun ajat annettiin neuvolan puolesta, joten miksi mun pitäisi muuttaa  hyvin toimivaa systeemiä?

Ex on käynyt painavammaksi, vaipanvaihdossa ei poikaa enää heitelläkään miten vain. Mutta taitaa olla kyseessä pelkkä oman kunnon rapistuminen, miekkonen kasvaa edelleen niukahkosti. Pituuspainokäyrä tipahti tosin nyt vain kaksi pykälää, nyt mennään -7 pitkin. En tiedä mikä näitä tätejä riivaa vai näkyykö huono äitiyteni niin selvästi päälle, mutta taas oli vuorossa tuttu tenttaus annanko vauvalle ruokaa... Juu en anna! Tietenkään, syököön murut lattialta ja jakakoon kissanruokakipon Väinämöisen kanssa.

Onneksi sentään jotain tätiä tyydyttävää meidän miehestäkin löytyi, täti kun näki hemppa-lukeman oli komennettina iso OHO! No, lienee tosiaan niin, että näin pienillä 148 on aika harvinainen lukema. ;) En viitsinyt valistaa, että ainakaan lihasta moinen ei johdu, Exään ei paljon lihoja uppoa. Ei sillä ettenkö tarjoaisi, mutta ei vaan maistu. Vaikka tarjoilenkin silloin tällöin puuroa terästettynä Semperin rautalisätyillä hedelmäsoseilla, niin eiköhän tuon pienen miehen rauta ole peräisin ihan siitä itsestään eli äidinmaidosta. Lukujen mukaan äidinmaito on aika rautaköyhää, mutta onneksi se vähä on muodossa, joka imeytyy mainiosti kun kiinteät eivät pääse sotkemaan prosessia.

Rautainen poika siis, ei ihme että virtaa riittää!